Kategoria: Artikkelit

Viedessäni lauantaiaamuna ilmoittautumislomaketta Kituskosken kodalle odotin jännittyneenä, kuinka korkealla vesi olisi sateisen kesän jälkeen. Yllätys oli melkoinen, koska tulvasta ei ollut tietoakaan vedenpinnan ollessa vain hieman korkeammalla kuin edellisvuotena.

Retkelle osallistui kolmisenkymmentä kerhomme jäsentä. Osa viipyi koskilla toista vuorokautta, osan tyytyessä lyhyempään pistäytymiseen.

Kaloja taitavimmat kalastajat löysivät muutaman, makukin kerrottiin olleen herkullinen.

Herkkutatteja ei löytynyt kosken rannoilta vaikka viime vuonna niitä oli paljon.

Jälleen on aika perhostella Langinkoskella! Huomaa ajankohta; seuran varaama kalastuslupa alkaa sunnuntaina 26.9. klo 6.00 aamulla. Lupa-aikamme päättyy 27.9. maanantaina klo 24.

Kotkalaisia perholohia lienee jälleen luvassa ahkerille pyytäjille. Tätä kirjoitettaessa Kymijoessakin vettä riittää, joten todellisille huippukahlaajillekin haastetta tulee riittämään. Vesitilanteesta johtuen kaikkein keveimmät yhdenkädenvavat voinee suosiolla jättää kotiin, vaikka kala korkealla vedellä voikin olla rantojen tuntumassa.

Tuttuun tyyliin seura kustantaa luvat, muut kuluista vastaavat osallistujat. Edelleenkin Langinkosken säännöt sallivat joessa kerrallaan max 10 kalastajaa. Herrasmiestyylillä ja liikkuvalla vuorottelullahan tämä saadaan aikaan. Jos mahdollista, teidän kannattaa harkita myös tuota toista kalastuspäivää eli maanantaita, jolloin kalat ovat yön yli toipuneet uhkarohkeimpien kahlaajien yliuinneista yms.

Sovitaan kimppakyydeistä ajoissa, niin kaikki pääsevät ihmettelemään Kymijoen syksyisiä lohimörköjä. Kysymykset ja pulmat numeroon: 045-650 4514

Seuramme perinteiset kalakilpailut arvokkaine kiertopalkintoineen ovat tänäkin kesänä. Kilpailut ovat avoimet kaikille jäsenillemme.

Kalasta tulee olla mielellään valokuva, punnitustodistus, pituus- ja ympärysmitta sekä tieto mahdollisista todistajista. Hallitus keskustelee elokuun kokouksessaan hyväksytäänkö mukaan vapautetut kalat, joista on hyvät mittaustulokset. Tiedot kaloista tulee toimittaa syyskuun kerhoilloissa Ismolle.

Suurtaimenkilpailun voitto heltiää isoimmalla tänä vuonna ennen 11.09 saadulla järvitaimenella. Kala tulee olla pyydetty perinteisillä perhokalastusvälineillä. Aiempina vuosina tässä sarjassa voittokalan saantipaikkana on esiintynyt mm. paikkoja Kuusinki, Pääskylänjoki sekä Tammerkoski.

Luossa pysti on tarkoitettu perinteisillä perhokalastusvälineillä suurimman Atlantin lohen pyytäneelle henkilölle. Tässä kilpailussa ei ole vielä rikottu 20 kg rajaa.

Vesimme kalasto perustuu usein kirjolohi-istukkaisiin. Nämä ”istarit” ovat usein välinpitämättömiä mitä tulee sivistyneisiin perhotarjoiluihin. Tässä se nyt sitten on; istukkaiden hermojen viemiseksi kehitetty törkeä ärsykesidos.

Kalakavereiden kommenteista päätellen pyrkimykseni maksimaalisen törkeän habituksen omaavaan sidokseen on onnistunut loistavasti. Ja samaa mieltä ovat olleet kalat. Hermonsa menettäneet kalaparat purevat sidoksen inhoja kumikoipia pahimmillaan heti heiton jälkeen, sidoksen vasta vajotessa uittosyvyyteen. Sinänsä kaikki uittotyylit tuottavat tulosta. Kalojen suhteen olen joskus pettynyt, sillä kauhukseni sidokseen ovat välillä ottaneet myös ns. luonnonkalat. Tärpit ärsykeperhoihin ovat usein rajuja, joten pelleily ohuiden perukesiimojen kanssa ei ole suotavaa.

koukku: streamerkoukku # 2- 12 kalojen mielialan mukaan
painotus: kyllä, mutta upposiiman kanssa voi käyttää ”booby-versiota” jossa silminä valkoiset styroksikuulat mustilla sukkahousun paloilla kiinnitettynä.
Pyrstö: Alle fluorikeltaista, päälle fluoripinkkiä marabouta+ helmiäisflashia
kierre: soikea helmiäissävyinen lanka
runkohäkilä: fluoripinkkiä kukkoa tai kanaa
runko: sietämättömän räikeän fluoripinkkiä glo bug- yarnia tms. duppingia
jalat: fluorikeltaista kumijalkamateriaalia 4-8 pätkää sojottamaan rungon sivuille
kaulushäkilä: valkoinen kana
pää: hempeän pinkki sidontalanka

Perhomessut järjestettiin 17.-18.4. jo 18. kerran seuramme talkoovoimin. Messut onnistuivat jälleen hyvin, vaikka kokonaiskävijämäärä jälleen hieman putosikin edellisvuoden tasosta.

Tänä vuonna messuilla oli entistä enemmän ohjelmaa, mikä yleisesti ottaen otettiin hyvin vastaan. Vastaisuudessa messujen suunnitteluun ja ideointiin kannattaa myös jäsenistön rohkeasti osallistua. Perhomessut on jo instituutio, jonka edelleen kehittämiseksi meillä kaikilla on vastuuta. Kuulutan tässä yhteydessä ”ideoinnin iloa” ja luomisen halua, rohkeasti vain ideat esiin.

Tosiasia on, että tällä hetkellä seuramme jäsenetujen ylläpitäminen ja kehittäminen ovat suurelta osin messujen onnistumisen varassa. Seurassamme on tällä hetkellä n. 400 jäsentä ja vähintä mitä itse kukin voisi tehdä, olisi että vaivautuisi edes käymään Perhomessuilla. Vaikka perhokalastuskulttuurin kehittäminen ja sosiaalinen puoli harrastuksesta ei vielä kiinnostaisikaan. Kukaties voisi alkaa kiinnostamaan…

Haluan lausua lämpimät kiitokset messutoimikunnan jäsenille heidän tekemästään työstä. Erityiset kiitokset jo vuosia messutyössä ansioituneille Reijo Marjalaaksolle sekä Pasi Saloselle, jotka siirtyvät lepovuoroon yhdistyksemme hyväksi tehdyn ison työn päätteeksi. Samoin kiitokset Ilkka Vesalle messujen nettisivujen ylläpitämisestä.

Edellä mainittujen herrojen lisäksi messutoimikunnassa paiskivat töitä Martti Pautamo, Pekka Palomäki, Matti Koskenniemi, Matti Vesala sekä Keijo Virtanen.

Erittäin lämpimät kiitokset myös kaikille talkoisiin ja toimitsijatehtäviin osallistuneille jäsenille. Eräs korvaamaton palkkio messutöistä on yhdessä tekemisen hyvä tunne ja varmasti moni on näissä hommissa saanut uusia tuttuja seuramme muista jäsenistä.

Tavataan messuilla keväällä 2005!

Seppo Peurala
messuisäntä, Perho 2004

1. Yleistä

Vuosi 2003 oli yhdistyksellämme 27. toiminnantäyteinen vuosi. Toiminnan runkona ovat olleet säännölliset ohjelmalliset kerhoillat, jotka on pidetty tiistaisin Kortelahdenkadun kerhohuoneella sekä sidontajaoksen toimesta järjestetyt sunnuntai-iltapäivien sidontatapahtumat. Samoissa tiloissa on pidetty yhdistyksen sääntömääräiset kokoukset.

Vuoden 2003 lopussa yhdistykseen kuului 405 jäsentä, joista vapaajäseniä 6, nuorisojäseniä 25 ja jäsenmaksuista vapautettuja jäseniä 9. Vuoden aikana katsottiin eronneeksi 30 jäsentä. Uusia jäseniä liittyi 26, liittyneistä 8 oli nuorisojäseniä.

Taloudellinen tilanne yhdistyksessä tilikauden aikana on ollut vakaa.

2. Hallinto

2.1. Yleiset kokoukset

Seuran kevätkokous pidettiin 29.4. ja syyskokous 28.10. kerhohuoneella.

Kevät kokouksessa myönnettiin tili- ja vastuuvapaus johtokunnalle. Syyskokouksessa valittiin seuran puheenjohtajaksi vuodelle 2004 Tommi Eskonen ja erovuoroisten jäsenten tilalle Bjurström Tuulikki (uusi), Ismo Koivula, Seppo Peurala ja Juha Viista.

Vuodelle 2004 hyväksyttiin 29863 euron talousarvio.

2.2. Johtokunta

Johtokunta kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa ja sen kokoonpano ja läsnäolo kokouksissa oli seuraava:

Tommi Eskonen puheenjohtaja 7/7 2003
Juha Viista varapuheenjohtaja 6/7 2002 – 03
Jari Jamalainen 7/7 2003 – 04
Ismo Koivula 7/7 2002 – 03
Mika Oraluoma 3/7 2003 – 04
Pekka Palomäki 6/7 2002 – 03
Seppo Peurala 7/7 2002 – 03
Risto Vekara 7/7 2003 – 04
Ilkka Vesa 7/7 2003 – 04

Lisäksi messujen markkinointivastaava Reijo Marjalaakso osallistui kahteen ja messujen puolesta Veli-Matti Saksi ja Pasi Salonen yhteen sekä kalastusaluetoiminnasta vastannut Erkki Paija kahteen kokoukseen.

3. Kerhoillat

Erilaisia kerhoiltoja pidettiin 33 kappaletta yhdistyksemme vuokraamissa tiloissa Kortelahdenkatu 10-12 Tampere. Yhdistyksen sääntömääräiset kokoukset, syys – ja kevätkokous, pidettiin kerhohuoneella. Kerhoisäntänä toimi Ilkka Vesa. Kerhoiltoihin osallistui keskimäärin 38 henkeä.

3.1. Luennot

Luentoiltoja pidettiin yhteensä kahdeksan, joista seitsemässä oli vieraileva luennoitsija.

7.1. Kalaistutukset Näsijärveen Ismo Kolari
4.2. Kilpaperhokalastus Antti Vappula
4.3 Perhokalastus Markku Ilves/Jukka Levänen
2.4 Lohiperhon uinti Risto Asikainen
9.9 Meritaimen Ari Saura
7.10 Tehokkaat kalastusmenetelmät Jari Jamalainen
4.11 Meritaimenenkalastus Risto Asikainen
2.12 Lohenkalastus Jouni Rauha

3.2. Sidontaillat

Sidontailtoja oli seitsemän, joista viidessä oli vierailija.

14.1 Langinkosken perho ”rätti” Seppo Saunamäki
11.2 Pikku perhot Jouko Keto
8.4 Lumikki Seppo Peurala
17.9 Kesän uutuudet Jouko Keto
14.10 Kettuperhot Eero Soininen
11.11 Lohiperhot Toni Kakkuri
9.12 pienet taimenperhot Tommi Eskonen

3.3. Kalastusillat

Kalastusilloissa käsiteltiin seuraavia aiheita:

21.1 Tammerkoski Timo Lehto
15.4 Nykälän kosket Markku Suonio
30.9 Espanjan MM-kisat Juha Viista
21.10 Kynäsjoki Reijo Viljanen
18.11 Lohenkalastus Orklalla Veli-Matti Saksi
3.4. Nuorisoillat
28.1. Aloittelijan välineet Tommi Eskonen
25.2. Mysis-perhon sidonta Erkki Paija
22.4 Perhonsidonta Juuso Koskinen
23.9. Miten aloitan perhosidonnan Erkki Paija
25.11. Perhonsidonta Juuso Koskinen
3.5. Muut kerhoillat
18.2 Videoiden katselu
11.3 Aikuisten sidontakilpailu
18.3 Nuorten sidontakilpailu
25.3 Vaparakennuksen teoria Juha Viista
29.4 Kevätkokous
2.9 Suomustusilta
28.10 Syyskokous
16.12 Tietokilpailu ”tinselit tutuiksi” Tommi Eskonen

6.5 opeteltiin perhonheittoa Mältinrannassa sekä suoritettiin taitomerkkejä tarkkuusheitossa ja 27.5 perhonheittoa harjoiteltiin Pyynikillä. Kummatkin tapahtumat veti Seppo Peurala.

4 Sidontajaos

Vuonna 2003 sidontajaos kokoontui säännöllisesti sunnuntaisin kerhohuoneella klo 16. Vuosi aloitettiin aloittelijoiden ohjauksella, minkä jälkeen keskityttiin kalastusperhojen sidontaan lohelle, taimenelle ja kirjolle. Syyskaudella sidottiin kalastusperhoja ja perehdyttiin kilpasidoksien saloihin. Perhonsidontaan perehdyttiin mm. Tommi Eskosen (3), Mika Oraluoman, Ilkka Vesan (3), Lauri Syrjäsen (2), Jouko Ojanperän, Tapio Sävilammin (2), Jari Jamalaisen, Timo Vatajan, Heikki Rantasen, Tommi Koskisen ja Erkki Paijan johdolla.

5. Koulutus- ja kurssitoiminta

Yhdistyksen jäsenistölle tarjottiin koulutusta luento- ja sidontailloissa, sekä kahdessa heittotapahtumassa samoin kalastustapahtumien yhteydessä. Sidontajaos järjesti aloitteleville sitojille intensiivikurssin 12., 19. ja 26.1 kerhohuoneella. Vaparakennusta opiskeltiin 29.3. – 30.3. kerhohuoneella Juha Viistan ja Allan Peuralan vavanrakennuskurssilla. Tenon lohiretken yhteydessä osallistuttiin Lauri Syrjäsen lohenkalastuskurssiin.

6. Kirjastotoiminta

Kirjastonhoitajana toimi Juha Viista. Jäsenistön käytössä oli 218 kirjan, 176 videon ja 5 CD-rompun kirjasto. Lainauksia tehtiin 21 kirja- ja 84 videolainausta.

Lehtiä oli tilattu viisi kotimaista ja kahdeksan ulkomaista.

7. Nuorisotoiminta

Nuorisolle opetettiin perhonsidontaa säännöllisissä nuorisoilloissa sekä sidontajaoksen toimesta.

Nuorten kalaretki suunnattiin 10.5 Kynäsjoelle ja nuoria osallistui myös Nykälänkosken ja Kituskosken kalaretkiin, kävipä joku Langinkoskellakin.

Yhdistyksemme, yhdessä Pohjois-Hämeen kalamiespiirin ja Suomen Metsästys- ja kalastajaliiton kanssa, osallistui valtakunnalliseen Kaverin Kanssa Kalaa – kampanjaan, joka oli tarkoitettu peruskoulun 5 – 6 luokkalaisille.

8. Kalavedet

Jäsenistön käytössä olevaan Julkujärveen istutettiin kolmessa eri erässä yhteensä noin 320 kirjolohta (304 kg) sekä syksyllä kesän vanhoja taimenen, harjuksen ja siian poikasia 100 kpl kutakin sekä 5 kg noin 300 g taimenia. Kalastuskertoja oli 319 ja kaloja poistui saalistilastojen perusteella noin satakaksikymmentä. Julkujärven kalastuskielto on voimassa vuoden 2007 loppuun.

Yhdistyksellä oli kalastussopimus Pääskylänjoessa tapahtuvaan kalastukseen. Sopimuksen puitteissa lupia myytiin 22 kpl.

Erkki Paija tai hänen varamiehensä ovat osallistuneet Pirkanmaalla toimivien kalastusalueiden kokouksiin yhdistyksemme/SUKL edustajana.

Yhdistyksemme hoitaa Tammerkosken kalastuksen valvonnan yhdessä kaupungin kanssa. Valvojien yhdyshenkilönä toimii Erkki Paija.

Yhdistyksemme osallistui Kintulammen retkeilyalueen suunnitteluun koskien kalastusmahdollisuuksia yhteyshenkilönä Seppo Peurala.

Vuonna 1998 tehtyyn aloitteeseen kalatiestä Tammerkoskeen saatiin kertomusvuonna kaupungilta kielteiseltä vaikuttanut vastaus. Vuolteentorin kaavaan tehtiin muistutus, koska kaava ei huomioinut perhokalastusta.

9. Kilpailutoiminta

9.1. Jäsenten väliset kisat

Jäsenille järjestettiin perhonsidontakilpailut, juniori-sarjan (osallistujia 4) voitti Joni Haapanen, 2. Juuso Koskinen, 3. Ilkka Torhola ja seniori-sarjan (osallistujia 9) 1. Ilkka Vesa, 2. Tommi Koskinen , 3. Tommi Eskonen.

Tarkkuusheittokilpailun voitti Tommi Eskonen, 2. Antero Halonen, 3. Erkki Paija.

Kaksiosaisen Julkujärven kalastuskilpailun voitti Antero Halonen, 2. Ismo Koivula, 3. Kari Sainiola .

Tommi Eskonen palkittiin vuoden perhokalastajana.

9.2. Perhonsidonnan SM-kilpailut

Yhdistyksemme osallistui Kajaanissa pidettyihin perhonsidonnan SM-kilpailuihin kolmella joukkueella eli yhdeksän sitojan toimesta. Juniorisarjassa SM-mestaruuden voitti Joni Haapanen, 6. Juuso Koskinen ja 9. Ilkka Torhola

Yleisessä sarjassa Ilkka Vesa sijottui toiseksi ja Kimmo Johansson kolmanneksi. Lohiperhosarjassa Ilkka oli neljäs ja Joni yllätti seitsemännellä sijallaan.

Joukkuekilpailuissa PPK:n 2. joukkue Joni Haapanen, Mika Oraluoma ja Ilkka Vesa voitti , 1. joukkue oli neljäs ja 3. joukkue kuudes.

9.3. Perhokalastus

Perhokalastuksen SM-karsintoihin osallistui useita seuran jäseniä. Loppukilpailuun Taivalkoskelle selvisi Juha Viista ja Tommi Eskonen. Tommi sijoitus oli kahdeksas.

Parkanossa järjestetyihin nuorten SM-kisoihin osallistuivat Ilkka Torhola, Simo Kangas ja Jaakko Rantanen, huoltajana toimi Erkki Paija. Jaakko oli 8., Simo 12. ja Ilkka jaetulla 13. sijalle.

Kynäsjoen SM-joukkuekilpailussa seuramme joukkue Tommi Eskonen, Juha Viista ja Ismo Koivula oli 12.

Yhdistyksemme järjesti SM – karsintakilpailut Julkujärvellä 29.5.03, joihin osallistui 21 perhokalastajaa eri puolelta Suomea.

Juha Viista osallistui perhokalastuksen MM-kilpailuihin Espanjassa varamiehenä.

10. Kalastusretket

Yhdistys järjesti jäsenistölleen viisi kalastusretkeä.

Kevään retki suuntautui Nykälän koskille 23. – 25. 5. Retkeen osallistui 31 jäsentä, kalaa oli runsaasti ja tilaa vähän.

Perheretki Merikarvianjoelle 14.6 kärsi osallistujien puutteesta.

Lohireissu järjestettiin Ylä-Tenolle 30.6. – 5.7. osallistujia 10, jotka olivat samalla mukana Lauri Syrjäsen lohenkalastuskurssilla. Osallistujista Leif Hakala sai pikkulohen.

Virtain Kituskosket oli varattu seuran jäsenistön käyttöön elokuun 23. – 24.. Kalastusmahdollisuutta käytti hyväkseen 29 jäsentä pidemmän tai lyhyemmän ajan.

Kymijoen Langinkoski oli varattu seuran jäsenistön käyttöön 28.9. Koskella kävi yhdeksäntoista jäsentämme saaden saaliiksi kolme ”hyvänmakuista” lohta, yhden kirjon sekä turvan.

11. Messut

Seitsemännettoista valtakunnalliset perhomessut järjestettiin kaksipäiväisinä, 26. – 27. huhtikuuta Tesoman jäähalleissa. Näytteilleasettajia oli 39 ja kokonaiskävijämäärä oli noin 2800 kävijään.

Esiintymislavalla vieraana olivat Tsekinmaasta Jan Siman rakentelemassa perhoja sekä Veli Autti, joka esitelmöi kansallisperhostamme Nalle Puh’ista, sen synnystä, sidonnasta ja käytöstä kalastuksessa. Mm. Pertti Kanerva, Lauri Syrjänen, Mika Oraluoma, Ilkka Vesa ja Juuso Koskinen sitoivat perhoja kerhon osastolla. Sunnuntaina oli vuoden sitojakilpailun finaali. Messutalkoisiin osallistui yli 60 yhdistyksemme jäsentä. Talkooväelle järjestettiin talkoosauna Julkujärvellä 4.5 , jolloin järvi oli vielä osittain jäässä.

12. Julkaisutoiminta

Yhdistys toimitti aineistoa Perhokalastuslehden messunumeroon.

Seura julkaisi neljä jäsentiedotetta, jotka toimitti Ilkka Vesa. Ilkka myös ylläpiti kotisivuja Internetissä. Käyntejä sivuilla on ollut runsaasti.

13. Muuta

Yhdistyksemme jäsenet ovat toimineet mm. seuraavissa tehtävissä:

Suomen Urheilukalastajain Liitto Ry:n puheenjohtajana toimi Jouko Ojanperä, toiminnanjohtajana Veli Autti ja hallituksen jäsenenä Ismo Koivula. Jouko Ojanperä on jäsenenä Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön SVK:n hallituksessa toimien sen varapuheenjohtajana. Seppo Peurala oli jäsenenä Casting-liiton hallituksessa.

Tampereella 28.02.2004

Johtokunta

Huhtikuun ensimmäiseen kerhoiltaan saimme vieraaksemme Asko Jaakolan. Asko on tunnettu pitkänlinjan Tenon kävijä, hänellä on kokemusta niin ala- kuin ylä- Tenolta ja hän on auliisti jakanut tietojaan mm. tekemällä oppaan Ala-könkäästä ja pitää Perhokalastajan Inari- ja Tenojoki nettisivuja.

Kerhoillassa pohdimme, miksi lohi ottaa perhoon vaikka nousulohi ei syö joessa. Onko kyseessä:
– vanha refleksi
– reviirin puolustaminen

Lohen nousuun vaikuttavat asiat ja mistä lohen löytää.
– joen vesimäärä
– vuoroveden huippu laukaisee nousun alkamisen

Noustessaan lohi ei yleensä ota mutta lepäämään pysähdyttyään sen voi saada nappaamaan. Seuraava otollinen aika on kun lohi ryhtyy puolustamaan kutureviiriään. Vuorokauden aikaa tärkeämpiä tekijöitä lohen ottiin ovat:
– veden korkeus ja sen väri
– sääolot
– ilman ja veden lämpötilat
– ilmanpaine

Lohia saadaan kaikkina vuorokauden aikoina mutta, ilta ja aamutunteja pidetään parhaimpina aikoina ja väitetään että lohi ei ota silloin kuin aurinko paistaa suoraan ylävirrasta sen silmiin.

Veden korkeus ja sen vaihtelut.
– veden nousu tekee lohen levottomaksi, tulva käynnistää usein vaelluksen
– nousevan veden aikana ei lohi juuri ota, tulvan kääntyessä laskuun on lohi otillaan.
– pitkään jatkuva vedenpinnan lasku vähentää lohen ottihaluja.

Ilmanpaineen vaikutus.
– ilmanpaineen vaikutuksesta ei ole tieteellistä näyttöä mutta kokemus osoittaa että ilmanpaineella ja sen muutoksilla on vaikutusta kalojen käyttäytymiseen.

Lohen löytää likimain samoilta paikoilta vuodesta toiseen tosin kevättulvat jonkin verran muokkaavat joen pohjaa. Paikan valintaan vaikuttaa:
– vedenkorkeus ja lämpötila
– energian säästäminen ja veden happipitoisuus

Seisontapaikkoja ovat:
– montut, kivenhuopeet ja sisäkaarteet

Lohen löytämisen lisäksi on tärkeätä että perhon tarjotaan oikeasta suunnasta ja oikeassa syvyydessä. Tarpeen on olla ainakin kelluva, intermediate ja mahdollisesti eritasoisia upposiimoja ja sitten paljon pitkäjännitteisyyttä.

Tenosta ei oteta kaloja vaan kyllä ne saadaan, tietynlainen nöyryys jokea ja saalista kohtaa on paikallaan. Silloin kun on luopumisen aika, tulee luopua, kun väsyttää tulee levätä, lohenkalastus ei saa olla veristä puurtamista vaan nautittava harrastus. Toisilta perhomiehiltä voi myös aina kysyä neuvoa sillä kyllä kysyvälle aina opastusta löytyy. Lohen kalastus Tenolla on kuitenkin aina seikkailu, jossa ollaan mukana vaikka ei itse sattuisi lohta saamaan, eletään tunnelmissa ja kuullaan juttuja….uskoi niihin tai ei.

Paljon tietoa löytyy Askon ylläpitämiltä sivuilta: Perhokalastajan Inari- ja Tenojokisivut. Ne löytää ositteesta
www.kotinet.com/sarvijaakko.

Keväällä kerhoillassa arvuuteltiin Grigori-perhon siipimateriaalia. Arvaukset menivät kaikki ohi, siipi olikin tehty kengurun karvasta.

Nuorten kalastusretki 15.05 suuntautui Karhunkaataja Martti Kitusen maisemiin Kotalaan, tarkemmin Vehmas- ja Koskelankoskelle, kolean sään vallitessa.

Kokoontuminen oli klo 9.00 Kituskosken parkkipaikalla, jossa porukka jaettiin kahtia, osan jäädessä Vehmaskoskeen ja osa meni Koskelankoskelle.

Mukaan oli uskaltautunut 8 nuorta, sekä huoltojoukkoja, lähinnä autonkuljettajina, jotka ottivat osaa myös kalastukseen. Koskien vaihto sovittiin klo 13.00 jolloin pidettiin myös ruokatauko Koskelankoskella.

Vettä koskissa oli runsaasti ja se haittasi kahlaamista varsinkin Vehmaskoskella koska rannat olivat kovin pusikkoiset.Vehmaskosken sillan yläpuolinen niska oli ainoa paikka josta napsahti 43 cm Taimen J.Liinamaan perhoon aivan rannan tuntumasta, saantipelinä valk. Tinseli.Muu joukko ei saanut hyvästä yrityksestä huolimatta tärppiäkään. Koskelankosken porukan oli tyytyminen muutamaan säynävään ennen ruokataukoa. Makkaranpaiston ohessa oli mukava kypsytellä Taimenta nuotion loisteessa, kalaretkellä kun oltiin.

Koskelankoskella vettä oli juuri sopivasti sekä kahlaamiseen, että rannaltaheittoon ja tilaa oli suurellekin joukolle kalastaa, sillä kosken jokainen paikka oli hyvin kalastettavissa, vain pieniä osuuksia missä joutui turvautumaan rullausheittoon. Ahti ei vaan ollut antelias, sillä iltapäivällä ei saatu yhtään kalaa siiman päähän.

Puheenjohtajakin poikkesi perheineen koittamassa onneaan, mutta ilman tulosta. Onneksi sentään eväät tuli syötyä nuotion loisteessa.Vehmaskosken porukka hyytyi jo kolmen aikoihin lopettamaan,Koskelankosken porukka jaksoi yrittää kuuteen asti. Sihteeri Tuulikki kartutti myös heittotaitojaan ahkerasti, kala vain puuttui.

Nuorten kalastusintoa ei voi moittia, sillä turhia taukoja ei liioin pidetty. Eiköhän kesän mittaan kalojakin tartu perhoon. Paluumatkalle lähdettiin vesikuuron saattelemana, poikettiin myös katsomassa kunnostettua Herraskoskea Virroilla.

Perinteinen kalastustapahtuma nuorille järjestettiin Julkujärvellä 6.5.2004.

Tapahtuma alkoi kello 17.00. Paikalle saapui muutamia innokkaita, tiedonjanoisia nuoria. Nuoria opasti runsas joukko kerhon omia kokeneita perhokalastajia. He kiinnittivät erityistä huomiota heittotekniikoihin, perhon valintaan ja eritoten järviperhokalastuksen yksinkertaisiin ja tehokkaisiin kalastusnikseihin. Opetus taisi mennä perille?

Opettajat korostivat, että perhojen valinnalla ja uittamisella on suuri merkitys kalansaannissa. Heti, kun oikea perho ja heittotekniikka löytyivät, alkoi myös nuorista kalastus tuntumaan kalastukselta. Kaikilla paikalla olleilla nuorilla oli lukuisia tapahtumia ja lähes jokainen nuori sai itselleen mukavan kotiin viemisen, kirjolohen. Viimeisimmät nuoret poistuivat hymyssä suin Julkujärveltä vasta yhdeksän jälkeen.

Kiitokset kaikille osallistujille ja eritoten opettajille, sain kerättyä itsellenikin lukuisia vinkkejä. Ei sitten muuta kuin aurinkoista kesää ja kireitä siimoja kaikille!

Perinteen mukaan tarkkuusheittokilpailu pidettiin 4.5. illanedellä Mältinrannassa.

Olosuhteet olivat tapahtumalle hyvät päiväsen sateen tauottua eikä tuulikaan pahemmin haitannut. Tarkkuusheiton jälkeen yritettiin pituusheittoa, mutta käytössä oleva tila osoittautui aivan liian pieneksi lähes 60 m heitoille.

Osallistujia eikä katsojia ollut tungokseen asti.

Tulokset:

1. Tommi Eskonen 20 + 30 = 50 p (4.30)
2. Juha Viista 15 + 20 = 35 p (2.10)
3. Ismo Koivula 20 + 15 = 35 p (2.45)
4. Antero Halonen 15 + 15 = 30 p (3.15)
5. Erkki Paija 15 + 5 = 20 p (2.11)
6. Martti Pautamo 5 + 15 = 20 p (2.50)
7. Timo Määttä 0 + 15 = 15 p (1.55)
8. Jari Jamalainen 5 + 0 = 5 p (3.00)

Kerhon perinteisissä sisäisissä sidontakilpailuissa yleisen sarjan voittajaksi selvisi Joni Haapanen ja juniorisarjan Eetu Aikarinen.

Kilpailijoita Yleisen sarjan mittelössä oli 11 ja Juniorisarjassa ainoastaan 1, mikä on hiukan huolestuttavaa. Toivottavasti jatkossa osanottajamäärä junnusarjassa ei ainakaan vähene.

Palkintojenjaossa kevätkokouksessa sattui valitettava kömmähdys yleisen sarjan kolmannen sijan suhteen, johtuen inhimillisestä yhteenlaskuvirheestä. Näyttää päässälaskutaito ihmisiltä ruostuvan näin taskulaskinten aikakaudella.

Tässä kuitenkin viralliset tulokset:

Yleinen sarja:

1. Joni Haapanen 109 pistettä
2. Mika Oraluoma 95 pistettä
3. Ilkka Vesa 93 pistettä
4. Pasi Ahokas 89 pistettä
5. Tommi Koskinen 86 pistettä
6. Tero Ojala 85 pistettä
7. Petri Järventausta 82 pistettä
8. Risto Vekara 76 pistettä
9. Heikki Rantanen 47 pistettä
10. Ismo Koivula 41 pistettä
11. Leif Hakala 40 pistettä

Nuorten sarja:

1.Eetu Airikainen 65 pistettä

Kerhoiltaan 6.4.2004 saapuu pohjoisen lohenkalastaja Asko Jaakola kertomaan niksejään lohenkalastukseen. Lisätietoja löytyy Askon kotisivuilta.

Sidontajaoksessa sunnuntaina 28.3.2004 Heikki Anttonen tulee kertomaan ja sidotuttamaan Pompero -pintaperhon lohelle. Lisätietoja löytyy Heikin kotisivuilta www.mrpompero.com

Tänäkin vuonna Pirkanmaan Perhokalastajat tekee lohenkalastusretken Ylä-Tenolle ja Inarinjoelle heti juhannuksen jälkeisellä viikolla. Kuten aiemminkin, retkeläisillä on mahdollisuus osallistua Lauri Syrjäsen vetämälle lohenkalastuskurssille jossa on tarjolla vuosien ja taas vuosien kokemukseen perustuvaa tietoa parhaista paikoista, olosuhteista, joella käyttäytymisestä, perhon valinnasta ja sidonnasta sekä muista mahdollisista lohenkalastukseen liittyvistä asioista.

Majoitus on varattu maanantaiaamusta viikoksi eteenpäin kahdeksan hengen mökissä josta löytyy mm. vuodevaatteet, hyvin varustettu keittiö ja sauna. Majoituksen hinnaksi on varmistunut 130 € viikolta henkeä kohti sisältäen aamiaisen. Majoittujien enimmäismäärä on kahdeksan henkeä ja vielä on muutama paikka vapaana.

Matkat Karigasniemelle kukin hoitaa parhaaksi katsomallaan tavalla, samoin kuin kalastusluvat. Teno- ja Inarinjoen rannaltakalastuslupa maksoi 20 €/vuorokausi vuonna 2003. Norjan puolelta kalastettaessa tarvitaan lisäksi Norjan valtion kalastuskortti. (n. 200 NKr).

Alustavat ilmoittautumiset kerätään huhtikuun alkuun mennessä kerholla olevaan listaan, tai suoraan reissutirehtööri Pekka Palomäelle (p. 040-522 1067, tai sähköpostilla pekka.palomaki@pirkanmaanperhokalastajat.fi). Toukokuulla varmistetaan sitovat ilmoittautumiset josta ei ole enää perääntymistä.

Edellisvuosien kokemuksista löytyy kirjallista ja kuvallista materiaalia seuran www-sivuilta. Saalista emme voi varmasti luvata (vaikka sitä joka vuosi onkin saatu) mutta upeita maisemia, valoisia öitä, hyvää seuraa ja paljon oppia lohenkalastustieteestä ainakin on tiedossa.

Valtakunnallinen kevään kohokohta lähestyy kohisten. Perhokalastajien kokoontuminen ja messukävijöiden tyytyväisyys edellyttää jälleen seuralaisten osallistumista talkoisiin sekä toimitsijatehtäviin. Tarpeeksi isolla porukalla homma sujuu leikiten ja hyvästä seurasta nauttien.

Messujen pystytystalkoot aloitetaan tuttuun tyyliin edeltävänä iltana, perjantaina 16.04 klo 16 Tesoman jäähalleilla. Purkutalkoot laitetaan pystyyn heti messujen sulkeuduttua, sunnuntaina 18.04 klo 16. Talkooväelle on tarjolla kahvia ja evästä.

Pirkanmaan Perhokalastajien omalle osastolle, arvanmyyntiin, lasten ongintaan, sidontakouluun sekä ovimiestehtäviin yms. tarvitaan lukuisia toimihenkilöitä. Jokaiselle työpisteelle on oma vastuuhenkilönsä, joka sopii työvuoroista porukan kesken. Toimitsijat sekä talkoolaiset saavat entiseen tapaan ruoka- ja kahvitteluliput seuran puolesta kuten myös vapaaliput messuille. Messumainosten saavuttua toivotaan myös jäsenistön apua niiden jakelussa esim. työpaikkojen yms. Ilmoitustauluille.

Erillistä listaa messutöihin ilmoittautumiseksi ei kerhohuoneen ilmoitustaululle laiteta. Tehokkain tapa on itse kunkin houkutella itsensä ja kaverit mukaan.

Messuväelle on ansaittu talkoosauna eväineen tuttuun tapaan Julkujärvellä, välittömästi Julkujärven kalakisan jälkeen 11.5, n. klo 20.00.

Ottakaa itse yhteyttä vaikkapa alla mainittuihin henkilöihin, ellei messutoimikunnan tummapukuinen mies ole vielä käynyt ovellanne. Yhteydenotot onnistuvat myös messujen nettisivujen kautta, www.perhomessut.fi. Tehdään porukalla upea tunnelma messuviikonlopuksi.

Pekka Palomäki (040-522 1067)
logistiikka, talkoot

Pasi Salonen (040-829 8247)
talkoot, pelastussuunnitelma

Seppo Peurala (050-911 0340)
messuisäntä

Matti Koskenniemi (0400-342 779)
kerhon osasto

Nuorille järjestetään 10.6.2004 kalastustapahtuma Tammerkoskella.

Tapahtuman tarkoituksena on opettaa nuorille perhokalastusta. Kokeneemmat kalastajat antavat juuri sinulle vinkkejä Tammerkosken perhokalastukseen Tammerkoskella ja hyviin kalapaikkoihin liittyvissä asioissa.

Kokoontuminen tapahtuu Frenckelin piipun juurella 17.30, josta lähdetään tutustumaan paikkoihin.

Tätä erinomaista tilaisuutta tutustua läheisesti Tammerkosken kalastukseen ei kannata jättää käyttämättä, jos suinkin on vain maisemissa.

Tänä vuonna nuorten kalaretki ja perheretki järjestetään yhteisretkenä. Päivän mittainen retki suuntautuu Vehmas- ja Koskelankoskille 15.5.2004.

Retken tarkoituksena on opettaa ja neuvoa nuoria sekä tutustuttaa perheen pienimmät koskikalastukseen. Seura hoitaa kalastuslupamaksut, joten sinun ei tarvitse huolehtia kuin eväät omaan tarpeeseesi ja tietysti perhokalastusvälineet.

Retkelle pääset mukaan kirjoittamalla nimesi ja puhelinnumerosi kerhohuoneen ilmoitustaululle ilmestyvään listaan. Jos et ehdi ilmoittautumaan kerhohuoneelle pistä sähköpostia Koivulan Ismolle (ismo.koivula@pp.inet.fi). Lähtöajasta sovitaan tarkemmin, kun tiedetään, kuinka moni on lähdössä. Tervetuloa kaikille halukkaille hankimaan mainioita vinkkejä ja rutkasti kokemusta sekä mahdollisesti myös maukas paistikala.

Mika Äikäs kertoo mielipiteitään ja näyttää käytännössä, kuinka hänen mielestään otsikon mukaisen yhdistelmän tulee toimia.

Aika: keskiviikko 14.4.2004 klo 17.00
Paikka: Tammerkosken niska Tampellan puoli rautatie ja maantiesillan välinen alue

Auton voi jättää Syssyn sulkapallohallin vieressä olevalle parkkipaikalle mistä pääsee kävellen esittelypaikkaan.

Perhon tarina alkoi viitisen vuotta sitten. Tilasin eräältä farmarilta emun höyheniä. Laitoin tilauskirjeeseen 50 markan setelin ja pyysin lähettämään koko rahalla erilaista höyhenmateriaalia. Paluupostissa tuli sellainen pussillinen emun höyheniä, että jouduin jakelemaan niitä tutuille, kun en keksinyt kaikelle käyttöä.

Aikani erilaisia omituisuuksia väänneltyäni keksin kokeilla kivikopan tekoa emusta. Ja hyvähän siitä tuli – peräti ottiperho…

Olen tehnyt erilaisia versioita, joista kaksi on ollut yli muiden: #12-14 LW-tuplalohikoukkuun tehty merirautuversio sekä pitkävartiseen #8-10 tehty perinteisempi malli, joka on kelvannut sekä kirjolohille että taimenille – erityisen kiinnostuneita ovat olleet harjukset. Lohikin sen on kelpuuttanut.

Sidonnaltaan emukoppa on niin helppo, että tumpelotkin siitä selviävät, sillä materiaaleja ei liiemmin tarvita:

Resepti:

koukku: ks. yllä
painotus: rautuversio painottamaton, yleisversiot täysin painottamattomista heavyweight-versioihin…
lanka: ruskea tai harmaa
pyrstö: fluorikeltainen tai –vihreä chenille, villalanka tms.
jalat: peltopyytä, riekkoa, teertä tai kirjavaa kanaa pari kierrosta
ruumis: 1 emun höyhen

Sidontavaiheet:

1. painotus tarvittaessa
2. kiinnitetään pyrstö
3. kiinnitetään ja kierretään jalkojen häkilähöyhen paikoilleen
4. emuhöyhen kiinnitetään koukulle tiukasti tyvipäästään koukun mutkaan saakka; häkilän kärki näyttää taaksepäin. Lanka jätetään koukun mutkaan
5. kierretään häkilä ensin kohti koukun silmää ja sitten uudestaan koukun mutkaan
6. kierretään lanka kohti silmää ja sitten takaisin mutkaan. (tässä vaiheessa voi kiinnittää ja katkaista langan seuraavan vaiheen helpottamiseksi, mutta jatko onnistuu vaikka lanka olisikin paikoillaan)
7. leikataan emusiikaset lyhyiksi ja muotoillaan runko maun mukaan
8. jäljelle jäänyt tumma ja karkea häkilän kärkiosa kierretään melko tihein kierroksin kohti koukun silmää ja kiinnitetään sidontalangalla
9. päätellään lanka koukun silmän taakse
10. leikataan tummat siikaset niin, että jäljelle jää lyhyt sänki

Kalastus:

Harjuksille perho on kelvannut sekä perinteisesti larvastamalla että poikkivirtaan heittäen ja antaen sen mennä vapaasti viran mukana. Yleensä tämä perho on ollut perukkeen kärjessä ja sivuperukkeessa on ollut kuulapää tai vastaava tuhdimmin painotettu perho. Usein otti on tullut siinä vaiheessa, kun siima alkaa oieta rannan suuntaiseksi ja kun tekee siinä vaiheessa vielä pari pikku nykäystä..

Meriraudut ovat ottaneet poikkivirtaan heitettyyn perhoon, joka on saanut mennä vapaasti. Muutaman sekunnin välein kannattaa tehdä pari terävää nykäystä.

Paria lohtakin on tullut väsyteltyä emukopalla. Tosin nämä versiot ovat yleensä olleet rautumalleja suurempia (#6-10). Varsinkin yksi lohi oli ikimuistoinen. Kalastelin yksikätisellä kutosen kymppijalkaisella vavalla, kun hieman raavaamman oloinen ’rautu’ tempaisi vavan kaarelle ja jäi juromaan akanvirran reunan monttuun. Seuraavan reilun vartin aikana kala veti pariin otteeseen pohjasiimoille ja koko ajan luulin väsyttäväni ennätysrautuani. Kun sitten näin kalan, nielaisin pari kertaa havaitessani arviolta reilun nelikiloisen lohen. Peruke oli .20 ja siinä oli pari solmuakin. Mukana oli vain taimenhaavi. Rannan kivet olivat niin suuria, ettei vetämistä rannalle voinut edes haaveilla. Oli pakko väsytellä lohi mahdollisimman perusteellisesti. Kun sitten kala alkoi kypsyä, kahlasin kaikkein hidasvirtaisimpaan ja melko syvään kohtaan ja aloin pumpata kalaa sisään. Ensimmäisellä yrityksellä totesin, ettei kala mahdu haaviini, mutta pakko oli yrittää uudelleen. Sain sen haavin päälle – ja juuri kun aloin nostaa haavia ylös, lohi irtosi, ui selällään hitaasti alavirtaan, kääntyi oikeaan asentoon ja heilautti pari kertaa pyrstöllään hyvästiksi… Jos olisin toiminut järkevästi, olisin tietenkin nostanut sen pyrstöstä.

Melkein harmitti, mutta vielä enemmän olisi harmittanut, jos se olisi ollut ennätysrautu…