Arkisto

Seuramme käyttöön on varattu Kituskoski (kalastus sallittu vain perholla) lauantai 21.8. klo 06.00 alkaen maanantai 23.8. aamuun klo 06.00 asti. Kituskoski sijaitsee Virroilla ja on Kotolan koskien alin koski.

Kalastamaan voi tulla koska tahansa yllämainitulla aikavälillä tai vaikkapa useamman kerran (matka lienee Tampereelta noin 240 km edestakaisin). Parkkipaikan kodan penkille tuodaan lauantaiaamuna lista, johon kalaan tulevien tulisi kirjoittaa nimensä sekä kuitata poistumisensa saalistietoineen.

Viime vuoden retkestä muistetaan kalojen lisäksi hyvät herkkutatti saaliit.

Tarkkuusheittokilpailu Nalkalan kentällä 3.5.2005 klo 18.00

Perinteinen tarkkuusheittokilpailu pidetään tänä vuonna Nalkalan kentällä Ratinan sillan kupeessa tiistaina 3.5.2005 klo 18.00 alkaen. Kisaan kannattaa kaikkien seuran jäsenten osallistua, sillä se on tärkeä osakilpailu myös vuoden perhokalastaja-mittelössä. Kisa käydään virallisilla Casting-säännöillä.

LOOP ja Stenzel DEMOPÄIVÄ perjantaina 13.05. SPORTIA PEKASSA alkaen klo 10.00. Perhovapojen koeheittotilaisuus klo 16.00 Tohloppijärven Tesoman puoleisella uimarannalla. Antti Sorro pitää alaheittokurssin Tampereella 14.-15.5.2005. Tarkempia tietoja saa Sportia Pekasta.

Lauantain 23.4. visiitti Julkujärvelle, tehtiin hiekkakakkuja juniorin kanssa ja katsastettiin tilannetta.

Kuten kuvasta näkee, järvessä on vielä jääkansi lukuunottamatta laiturin edustaa, jossa virtaus on saanut jo sulan laajenemaan.

Messut on nyt pidetty!
Kävijämäärä oli alustavan arvion mukaan edellisvuoden tasolla. Esiintyjät olivat hyviä ja tunnelma messuilla mukava.
Kiitos talkooväelle ja messuilla osastoja hoitaneille sekä muuten auttaneille! Nyt on talkoolaisten hyvä tulla messusaunaan 10.5. Julkujärvelle! Tervetuloa!

Valitettavasti inhimillisen erehdyksen takia viimeisimmästä jäsenkirjeestä jäi pois messujen talkoo-ohjeistus.

Ohjeet ovat saatavissa pdf-dokumenttina tästä: Talkoo-ohjeet

Perhonsidonnan monimestari ja lohimiesten keskuudessa kovan saamamiehen maineessa oleva espoolainen Toni Kakkuri saapuu kerholle tiistaina 18. tammikuuta. Tarkoituksena on opetella uusia tekniikoita putkiperhojen sitomiseen.

Näillä näkymin Toni ei ehdi heti kuudelta paikalle, joten sitomaan päästään ehkä vasta puoli seitsemän maissa.

Tulokset:

www.pirkanmaanperhokalastajat.fi/smsidonta/

Kevään 2005 aihioluetteloita on saatavana kerhohuoneelta. Aihiotilaus lähtee heti joulukuun alussa, joten tilaukset pitäisi tehdä marraskuun loppuun mennessä.

Vavan rakentamista suunnittelevan kannattaa toimia nyt, kun dollari on halpa ja kun tuplaantunut öljyn hinta ei vielä ole korottanut aihioiden hintoja…

Lohikurssista haluttiin ilmeisesti saada naisnäkökulma kun Ismo pyysi minua kirjoittamaan tällä kertaa kerhon perinteisestä lohikurssista Tenolla. Isoisäni kalasti lohta sotien jälkeen ainakin vuosina 1945-46 Tenolla ja kertoi silloin, että Tenossa oli lohta ihan älyttömästi! Entä miten on nyt vuonna 2004?

Koko talven olin valmistautunut tähän retkeen. Laurin perhonsidontakurssilla ja kerhon sidonjaoksessa ja sidontailloissa olin sitonut sopivia ottiperhoja. Jussi Liinamaan avustuksella ja neuvoilla olin hankkinut kahdenkäden vavan ja siimakin ehdittiin testata monen kalastajan voimin Tammerkoskessa. Siima meni vaihtoon, mutta sitten olivatkin välineet viimesen päälle kunnossa. Siimat – pohjasiima, perhosiima, peruke – solmi yhteen oikein asiantuntija, omiin taitoihini en uskaltanut näin tärkeässä asiassa luottaa.

Olin ihan selvästi matkakuumeessa kun pakkasin auton ja starttasin mökiltä Lohiniemestä sunnuntaina 27.6. kohti Karigasniemeä.. Ajomatka Perillä olin maanantai-aamuna kahdeksalta ja pääsin suoraan nauttimaan pekoni-makkara-muna -aamupalan Kalastajan Majatalossa. Lohikurssilaisille oli varattu paritalosta mukava neljän makuuhuoneen huoneisto, johon me yhdeksän hyvin mahduttiin. Kaikki muut olivat ennenkin mukana olleita ja kokeneita lohestajia, joten oli ihan hyvä olla oppilaana tässä joukossa. Tänä vuonna mukana olivat Matti Torkkeli, Leif Hakala, Jussi Siukola, Pekka Romppanen, Jarkko Alava, Jarkko Juutila, Janne Aittoniemi ja Pekka Palomäki (kurssin johtaja).

Opettajamme Lauri Syrjänen puhutteli meitä heti alkajaisiksi ja kertoi tulevan viikon ohjelmasta, lohenkalastuksen säännöistä ja kalastusringin kiertosäännöistä (apua mikä rinki?). Maanantai-iltana rauhotuksen päätyttyä ajettiin Fierrajoelle vähän “lämmittelemään” varusteita ja vapakäsiä. Harjoitus meni hyvin, ei tullut muita kommentteja kuin: “kuhan toi Tuulikin heitto saatais kuntoon” tms. Tiistai aamuna pakkauduttiin autoihin ja lähdettiin letkassa ajamaan kohti Dalvadasta noin 50 km Karigasniemestä. Satoi koko päivän, eivätkä lohet olleet kiinnostuneita meidän perhoista. Kuumaa kahvia kului, kun sade vihmoi hartioita ja käsineet piti kaivaa repusta. Sanottiin, että lohen nousu oli myöhässä vaikka muuten kaikki olosuhteet olivat paikallaan; vesi oli normaalilla korkeudella eikä ollut liian lämmintä tai kylmää. Mutta ehkä kesä vain ei ollut vielä edennyt tarpeeksi! Kyllähän selityksiä riittää. Oli kuitenkin mukavaa ja jännitys rupesi ehkä vähän antamaan myöten ja uskalsin nauttia kalastamisesta, joesta, tuntureista, hienoista väreistä taivaalla ja mukavasta yhdessäolosta.

Keskiviikkona oli ohjelmassa perhojen sidontaa Laurin opastuksella ja illalla lähdettiin kalastamaan Outakoskelle. Outakoskella oli kaksi poolia, joten sai kulkea koko illan joessa vispaamassa ja väsyttää ainakin itsensä ihan perusteellisesti. Ilta oli aurinkoinen mutta lohia ei nytkään näkynyt.

Torstai-aamuna taas iloisesti autoihin ja nyt Tsulloveihin. Tsullovei oli antanut jo lupaavia merkkejä kun kerholainen vaan ei kurssilainen Antero Halonen oli saanut sieltä lohen edellisenä päivänä. Aamu oli upea ja kaikki merkit viittasivat siihen että tänään tulisi tapahtumaan jotakin. Meinasi tapahtua liikaakin ellei Leif olisi ottanut minua niskasta kiinni kun kahlasimme Tsulloveihin ja kahluusauvani petti virtauksessa. Lokit kirkuivat odottavasti ympärillä ja aurinko kilotti ja poltti nenän ja käsivarret. Keskipäivällä se sitten tapahtui. Laurilla lohi kiinni ja kokemuksen varmuudella opettajamme väsytti kuusikiloisen lohen ja veti sen rannalle. Sitä siinä ihasteltiin ja mietittiin mikä juttu tämä on, muutakin kuin se, että onhan opettaja aina taitavin. Miksi just Lauri sai sen lohen, jota me kaikki olimme jo yrittäneet. Pyysin nähdä perhon, mihin se oli ottanut. Siinä se salaisuus (yksi niistä asioista, jotka pitää osua kohdalleen): kolmihaarakoukkuun sidottu Sarvijaakko, mutta minkälainen Sarvijaakko. Sitä ei ollut kursseilla opetettu, siitä Lauri ei myöskään antanut kuvaa tuoreimpaan Perhokalastaja-lehteen. Se oli kaunis kuin koru ja erittäin kauniiksi sen teki hopeinen hela sidottuna alimman koukun varteen. Kahvit siinä sitten juotiin ja ihailtiin Laurin vieressä olevaa myttyä. Lohi oli laitettu märkään juuttisäkkiin ja se sai vielä villapuseronkin päällensä. Laurin jätti kalastamisen siihen siltä päivältä mutta Jarkko Juutila sai vielä parikiloisen, kauniin titin, joten päivästä tuli ihan ikimuistettava. Janne taisi vielä käydä hakemassa vierestä ainakin yhden ehkä parikin harjusta.

Perjantaina päivällä yritettiin sitoa Sarvijaakkoa opettajan malliin, mutta minulla ei nyt ollut kaikkia tarvittavia materiaaleja, joten ei siitä ihan samanlaista tullut. Illalla ajeltiin katsomassa Inarinjokea ja Lauri esitteli meille hyviä kalastuspaikkoja. Päätettiin jäädä Mustajoensuulle illaksi kalastamaan ja Jarkko Alava saikin hyvänkokoisen taimenen.

Lauantai oli viimeinen yhteinen kalastuspäivä ja silloin lähdettiin Torvikoskelle. Osa meni Norjan puoleiselle rannalle ja Jussi ja minä jäätiin Suomen puolelle. Sitkeästi uitettiin perhoja ja yhtä sitkeästi olivat kalat piilossa.

Sunnuntai-aamuna porukka rupesi hajaantumaan kukin omille teilleen, jotkut lähtivät jatkamaan Norjan puoleisille koskille joku vielä Tenolle ja minä päätin ajaa kotiin Utsjoen kautta, jotta vielä mahdollisimman kauan saisin ihailla Tenojokea. Jossain koskessa olin saanut pienen taimenenpoikasen mutta en muista missä, millä perholla ja minä päivänä. Ehkä tämä on naisellinen näkökulma kalastukseen! Kiitos Pekalle, retken johtajalle, Laurille. opettajalle ja kalakavereille unohtumattomasta viikosta Tenolla!

Pirkanmaalaisia pääsi edustamaan vuoden 2004 henkilökohtaisissa SM-kisoissa nuorekas puheenjohtajamme eli Tommi Eskonen, joka karsi itsensä jatkoon Kynäsjoen SM-karsinnoista ja seuran uutta jäsenistöä edustava ”juniori” eli Leo Viljanen, joka kalasteli jatkopaikan seuran omalta järveltä.

Vuoden 2004 kisa heiteltiin Hossan alueella 7. – 8. elokuuta. Keihäslammella viriteltiin siimoihin pituutta rannalta kalastaen, Kirkas-Vetisellä turvauduttiin veneisiin ja Hossanjoen kivikoissa kompuroitiin kolmella eri koskipätkällä.

Kisasta saattoi jo edeltä käsin kuvitella kalastuksellisesti opettavaista ja vaikeaa viikonloppua, mutta olosuhteet tekivät asiat vielä hankalammiksi. Hossassa kaikki osui kohdalleen eli lämmin keli, aurinkoiset päivät jota kyllä kuurosateet piristivät, kirkasvetiset ja syvät järvet sekä päiväsaikaan tapahtuva kalastus. Mitallisten ja kisakalaksi luokiteltavien eväkkäiden osalta kalantuloa voidaan pitää vähäisenä kun huomioidaan, että kaikki 40 kisailijaa liottivat kukin siimojansa 12 tuntia. Toistakymmentä kisailijaa jäi ilman mittakalaa ja näissä kalatta jääneissäkin oli osa erittäin kokeneita kisakonkareita tai siis yleensäkin älyttömän hyviä ja mukavia perhokalastajia.

Kisailijat kävivät arvonnan tuomin poolein ja venein kaikilla kalastuspaikoilla parastaan yrittämässä kumpanakin päivänä. Keihäslammellakin kalastettiin siten, että kaikki pääsivät kalastamaan kaikki lammen rantapoolit kertaalleen. Keihäslammelta kaikki ylös asti tulleet kalat mittautettiin lammen ainoalta varsinaiselta heittolaituripoolilta, jossa pääsi parhaiten heittämään ns. syvän päälle. Kirkas-Vetisellä veneiltiin pareittain ja parhaimmaksi paikaksi osoittautui järven matalan reunan puolella oleva repeämä tai poukama rantaletossa, jonka monttuun kalat uiskentelivat keskeltä järveä. Vain pari satunnaista kalaa tuli muualta päin järveä. Joelta varmaan kaikki saivat hyvin kalaa, mutta vain pienempi osa niistä oli mitallista harria tai taimenta. Kisan lopputuloksissa jo yksittäisillä harjuksilla tai muutamilla milleilläkin ratkottiin kärjen järjestystä. Kisassa jokainen kalasti yhteensä kuusi eri jaksoa. Kisan voittaja sai kolmelta eri jaksolta kalaa ja seuraavaksi sijoittuneet saivat kahdelta eri jaksolta kalaa. Kisan suurimmaksi kalaksi taisi jäädä Hakalan Mikon sunnuntai aamuna ylös taiteilema 60 senttinen taimen.

Vuoden 2004 SM-finaalin top10:

1. Markus Tandefelt
2. Ville Vainio
3. Markku Ojala
4. Janne Pirkkalainen
5. Petter Nissen
6. Jukka Levänen
7. Jarkko Suominen
8. Ari Väänänen
9. Mikko Hakala
10. Tommi Eskonen

Täydelliset tulokset löytyvät esimerkiksi seuraavalta nettisivuilta.

Seura tuki kisailevia jäseniään linjaustensa mukaisesti mahdollistaen kotona olevienkin kannustusjoukkojen osalta myötämielisen suhtautumisen kilpailevaan ja muutenkin reissaavaan perhokalastajaan – kiitos herra puheenjohtajalle matkaseurasta (vaikka lopulta paremmin sijoituitkin) – kireitä vaikka kisaten – Leo.

Vuoden 2004 seurajoukkueiden sm-kilpailut toteutettiin Koirajärvellä poikkeuksellisesti jo alkukesästä 19.-20.6. juhannuksen alla juhlistaen 10-vuotiaan kisan taivalta. Kisan sijoittamisella juhannuksen alle tavoiteltiin Koirajärvelläkin tuohon aikaan tyypillistä jättisurvareiden parveilua ja siian huippusyöntiä. Alkukesän kelien takia ei odotettu parveilu ja syönti ollut vielä lauennut päälle ja kisan aikana havaittiin vain yksittäisiä jättiläisiä liikenteessä.

Seuran keväällä olleen Julkujärven kalattoman kisan perusteella ei saatu joukkuetta sm-kisoihin koottua ja koska ajankohtakin oli juhannuksen alla monelle huono, niin joukkue koottiin Viistan Juhan ”hätähuudon” perusteella. Huutoon vastasivat seuraan keväällä 2004 liittyneet jäsenet eli Tolosen Kari sekä Viljasen Leo ja mukaan juonittiin vielä Vatajan Timo. Joukkueen kapteeni valittiin sitten joukkueen sisältä elopainon perusteella.

Itse kisassa oman seuran jäsenillä kuten varmaan muillakin kisailijoilla oli jonkin verran tapahtumia – joukkueen sisällä Timolla ehkä meistä kolmesta eniten. Syönti sekä siioilla ja kirjoilla oli heikohkoa. Joukkueena keskustelimme taktiikasta ja menetelmistä sekä jaoimme rasioidemme parhaat ”ottipelit” toisillemme.

Tarkemmin sisäistä toimintaamme esittelemättä totean vain lyhyesti, että keskityimme eri jaksoilla venekunnittain (2 venettä/ joukkue) kirjon tai siian kalastukseen todennäköisillä ottialueilla ottaen huomioon myös kisan aikana esille tulleet havaintomme muiden joukkueiden toiminnasta ja tuloksista. Kisasimme ja parhaamme yritimme, mutta kärkeen se ei riittänyt vaikka tahtoa kyllä löytyi – sijoitumme kokonaistuloksissa viimeiseksi.

Joukkueemme yhteistulos ylös asti tulleissa kaloissa jäi kapteenin ensimmäisellä jaksolla kalastamaan kirjoon. Loppusijoitus olisi hieman saattanut vielä kaunistua, jos kapteeni olisi onnistunut haavitsemaan ylös kisan viimeisen viiden minuutin sisällä tartuttaman ”pomppukillen”, mutta tämä suoritus tyrehtyi epäonnistuneeseen haavitsemisyritykseen siikaluokan perukkeella.

Länsi-Uudenmaan perhokalastajien järvispesialisti Virolaisen Petri oli omalla asiantuntemuksellaan ja ammattitaidollaan omaa luokkaansa kisailijoiden keskellä siikahommissa luotsaten koko joukkueensa voittoon.

Keli suosi kisailijoita, sillä vesisateessa ei tarvinnut kalastaa – sade alkoi kyllä sitten kun auto oli paluumatkaa varten pakattu. Ensimmäinen kisapäivä eli lauantai oli kesäinen ja aika tyyni, mutta sunnuntaina tuuli jo sitten Koirajärvelle tyypilliseen tapaan.

Joukkueen kapteenin terveiset koko joukkueen puolesta seuran hallitukselle;

”Käskemästäni joukkueen taktiikasta ja tehtäväjaosta voidaan keskustella tarkemmin vaikka syksyn seurailloissa – ilmoitan kuitenkin, jos mahdollista tänä vuonna kalastaneen joukkueen koko joukkueen esityksestä jo ensi vuoden joukkuekisaan vaikka Pirkanmaan ”kakkos” tai ”kolmos” joukkueena – meillä on nyt harjoitusreissu takana – seuraavaa kertaa varten välineet, kalastustekniikka, perhot ja perukkeet on selvillä – tulosparannusta varten treenit on jo aloitettu.”

Lopuksi kiitokset Timolla ja Karille, kun ”alistuitte tahtooni” – Leo

Viedessäni lauantaiaamuna ilmoittautumislomaketta Kituskosken kodalle odotin jännittyneenä, kuinka korkealla vesi olisi sateisen kesän jälkeen. Yllätys oli melkoinen, koska tulvasta ei ollut tietoakaan vedenpinnan ollessa vain hieman korkeammalla kuin edellisvuotena.

Retkelle osallistui kolmisenkymmentä kerhomme jäsentä. Osa viipyi koskilla toista vuorokautta, osan tyytyessä lyhyempään pistäytymiseen.

Kaloja taitavimmat kalastajat löysivät muutaman, makukin kerrottiin olleen herkullinen.

Herkkutatteja ei löytynyt kosken rannoilta vaikka viime vuonna niitä oli paljon.

Jälleen on aika perhostella Langinkoskella! Huomaa ajankohta; seuran varaama kalastuslupa alkaa sunnuntaina 26.9. klo 6.00 aamulla. Lupa-aikamme päättyy 27.9. maanantaina klo 24.

Kotkalaisia perholohia lienee jälleen luvassa ahkerille pyytäjille. Tätä kirjoitettaessa Kymijoessakin vettä riittää, joten todellisille huippukahlaajillekin haastetta tulee riittämään. Vesitilanteesta johtuen kaikkein keveimmät yhdenkädenvavat voinee suosiolla jättää kotiin, vaikka kala korkealla vedellä voikin olla rantojen tuntumassa.

Tuttuun tyyliin seura kustantaa luvat, muut kuluista vastaavat osallistujat. Edelleenkin Langinkosken säännöt sallivat joessa kerrallaan max 10 kalastajaa. Herrasmiestyylillä ja liikkuvalla vuorottelullahan tämä saadaan aikaan. Jos mahdollista, teidän kannattaa harkita myös tuota toista kalastuspäivää eli maanantaita, jolloin kalat ovat yön yli toipuneet uhkarohkeimpien kahlaajien yliuinneista yms.

Sovitaan kimppakyydeistä ajoissa, niin kaikki pääsevät ihmettelemään Kymijoen syksyisiä lohimörköjä. Kysymykset ja pulmat numeroon: 045-650 4514

Seuramme perinteiset kalakilpailut arvokkaine kiertopalkintoineen ovat tänäkin kesänä. Kilpailut ovat avoimet kaikille jäsenillemme.

Kalasta tulee olla mielellään valokuva, punnitustodistus, pituus- ja ympärysmitta sekä tieto mahdollisista todistajista. Hallitus keskustelee elokuun kokouksessaan hyväksytäänkö mukaan vapautetut kalat, joista on hyvät mittaustulokset. Tiedot kaloista tulee toimittaa syyskuun kerhoilloissa Ismolle.

Suurtaimenkilpailun voitto heltiää isoimmalla tänä vuonna ennen 11.09 saadulla järvitaimenella. Kala tulee olla pyydetty perinteisillä perhokalastusvälineillä. Aiempina vuosina tässä sarjassa voittokalan saantipaikkana on esiintynyt mm. paikkoja Kuusinki, Pääskylänjoki sekä Tammerkoski.

Luossa pysti on tarkoitettu perinteisillä perhokalastusvälineillä suurimman Atlantin lohen pyytäneelle henkilölle. Tässä kilpailussa ei ole vielä rikottu 20 kg rajaa.

Vesimme kalasto perustuu usein kirjolohi-istukkaisiin. Nämä ”istarit” ovat usein välinpitämättömiä mitä tulee sivistyneisiin perhotarjoiluihin. Tässä se nyt sitten on; istukkaiden hermojen viemiseksi kehitetty törkeä ärsykesidos.

Kalakavereiden kommenteista päätellen pyrkimykseni maksimaalisen törkeän habituksen omaavaan sidokseen on onnistunut loistavasti. Ja samaa mieltä ovat olleet kalat. Hermonsa menettäneet kalaparat purevat sidoksen inhoja kumikoipia pahimmillaan heti heiton jälkeen, sidoksen vasta vajotessa uittosyvyyteen. Sinänsä kaikki uittotyylit tuottavat tulosta. Kalojen suhteen olen joskus pettynyt, sillä kauhukseni sidokseen ovat välillä ottaneet myös ns. luonnonkalat. Tärpit ärsykeperhoihin ovat usein rajuja, joten pelleily ohuiden perukesiimojen kanssa ei ole suotavaa.

koukku: streamerkoukku # 2- 12 kalojen mielialan mukaan
painotus: kyllä, mutta upposiiman kanssa voi käyttää ”booby-versiota” jossa silminä valkoiset styroksikuulat mustilla sukkahousun paloilla kiinnitettynä.
Pyrstö: Alle fluorikeltaista, päälle fluoripinkkiä marabouta+ helmiäisflashia
kierre: soikea helmiäissävyinen lanka
runkohäkilä: fluoripinkkiä kukkoa tai kanaa
runko: sietämättömän räikeän fluoripinkkiä glo bug- yarnia tms. duppingia
jalat: fluorikeltaista kumijalkamateriaalia 4-8 pätkää sojottamaan rungon sivuille
kaulushäkilä: valkoinen kana
pää: hempeän pinkki sidontalanka

Perhomessut järjestettiin 17.-18.4. jo 18. kerran seuramme talkoovoimin. Messut onnistuivat jälleen hyvin, vaikka kokonaiskävijämäärä jälleen hieman putosikin edellisvuoden tasosta.

Tänä vuonna messuilla oli entistä enemmän ohjelmaa, mikä yleisesti ottaen otettiin hyvin vastaan. Vastaisuudessa messujen suunnitteluun ja ideointiin kannattaa myös jäsenistön rohkeasti osallistua. Perhomessut on jo instituutio, jonka edelleen kehittämiseksi meillä kaikilla on vastuuta. Kuulutan tässä yhteydessä ”ideoinnin iloa” ja luomisen halua, rohkeasti vain ideat esiin.

Tosiasia on, että tällä hetkellä seuramme jäsenetujen ylläpitäminen ja kehittäminen ovat suurelta osin messujen onnistumisen varassa. Seurassamme on tällä hetkellä n. 400 jäsentä ja vähintä mitä itse kukin voisi tehdä, olisi että vaivautuisi edes käymään Perhomessuilla. Vaikka perhokalastuskulttuurin kehittäminen ja sosiaalinen puoli harrastuksesta ei vielä kiinnostaisikaan. Kukaties voisi alkaa kiinnostamaan…

Haluan lausua lämpimät kiitokset messutoimikunnan jäsenille heidän tekemästään työstä. Erityiset kiitokset jo vuosia messutyössä ansioituneille Reijo Marjalaaksolle sekä Pasi Saloselle, jotka siirtyvät lepovuoroon yhdistyksemme hyväksi tehdyn ison työn päätteeksi. Samoin kiitokset Ilkka Vesalle messujen nettisivujen ylläpitämisestä.

Edellä mainittujen herrojen lisäksi messutoimikunnassa paiskivat töitä Martti Pautamo, Pekka Palomäki, Matti Koskenniemi, Matti Vesala sekä Keijo Virtanen.

Erittäin lämpimät kiitokset myös kaikille talkoisiin ja toimitsijatehtäviin osallistuneille jäsenille. Eräs korvaamaton palkkio messutöistä on yhdessä tekemisen hyvä tunne ja varmasti moni on näissä hommissa saanut uusia tuttuja seuramme muista jäsenistä.

Tavataan messuilla keväällä 2005!

Seppo Peurala
messuisäntä, Perho 2004

1. Yleistä

Vuosi 2003 oli yhdistyksellämme 27. toiminnantäyteinen vuosi. Toiminnan runkona ovat olleet säännölliset ohjelmalliset kerhoillat, jotka on pidetty tiistaisin Kortelahdenkadun kerhohuoneella sekä sidontajaoksen toimesta järjestetyt sunnuntai-iltapäivien sidontatapahtumat. Samoissa tiloissa on pidetty yhdistyksen sääntömääräiset kokoukset.

Vuoden 2003 lopussa yhdistykseen kuului 405 jäsentä, joista vapaajäseniä 6, nuorisojäseniä 25 ja jäsenmaksuista vapautettuja jäseniä 9. Vuoden aikana katsottiin eronneeksi 30 jäsentä. Uusia jäseniä liittyi 26, liittyneistä 8 oli nuorisojäseniä.

Taloudellinen tilanne yhdistyksessä tilikauden aikana on ollut vakaa.

2. Hallinto

2.1. Yleiset kokoukset

Seuran kevätkokous pidettiin 29.4. ja syyskokous 28.10. kerhohuoneella.

Kevät kokouksessa myönnettiin tili- ja vastuuvapaus johtokunnalle. Syyskokouksessa valittiin seuran puheenjohtajaksi vuodelle 2004 Tommi Eskonen ja erovuoroisten jäsenten tilalle Bjurström Tuulikki (uusi), Ismo Koivula, Seppo Peurala ja Juha Viista.

Vuodelle 2004 hyväksyttiin 29863 euron talousarvio.

2.2. Johtokunta

Johtokunta kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa ja sen kokoonpano ja läsnäolo kokouksissa oli seuraava:

Tommi Eskonen puheenjohtaja 7/7 2003
Juha Viista varapuheenjohtaja 6/7 2002 – 03
Jari Jamalainen 7/7 2003 – 04
Ismo Koivula 7/7 2002 – 03
Mika Oraluoma 3/7 2003 – 04
Pekka Palomäki 6/7 2002 – 03
Seppo Peurala 7/7 2002 – 03
Risto Vekara 7/7 2003 – 04
Ilkka Vesa 7/7 2003 – 04

Lisäksi messujen markkinointivastaava Reijo Marjalaakso osallistui kahteen ja messujen puolesta Veli-Matti Saksi ja Pasi Salonen yhteen sekä kalastusaluetoiminnasta vastannut Erkki Paija kahteen kokoukseen.

3. Kerhoillat

Erilaisia kerhoiltoja pidettiin 33 kappaletta yhdistyksemme vuokraamissa tiloissa Kortelahdenkatu 10-12 Tampere. Yhdistyksen sääntömääräiset kokoukset, syys – ja kevätkokous, pidettiin kerhohuoneella. Kerhoisäntänä toimi Ilkka Vesa. Kerhoiltoihin osallistui keskimäärin 38 henkeä.

3.1. Luennot

Luentoiltoja pidettiin yhteensä kahdeksan, joista seitsemässä oli vieraileva luennoitsija.

7.1. Kalaistutukset Näsijärveen Ismo Kolari
4.2. Kilpaperhokalastus Antti Vappula
4.3 Perhokalastus Markku Ilves/Jukka Levänen
2.4 Lohiperhon uinti Risto Asikainen
9.9 Meritaimen Ari Saura
7.10 Tehokkaat kalastusmenetelmät Jari Jamalainen
4.11 Meritaimenenkalastus Risto Asikainen
2.12 Lohenkalastus Jouni Rauha

3.2. Sidontaillat

Sidontailtoja oli seitsemän, joista viidessä oli vierailija.

14.1 Langinkosken perho ”rätti” Seppo Saunamäki
11.2 Pikku perhot Jouko Keto
8.4 Lumikki Seppo Peurala
17.9 Kesän uutuudet Jouko Keto
14.10 Kettuperhot Eero Soininen
11.11 Lohiperhot Toni Kakkuri
9.12 pienet taimenperhot Tommi Eskonen

3.3. Kalastusillat

Kalastusilloissa käsiteltiin seuraavia aiheita:

21.1 Tammerkoski Timo Lehto
15.4 Nykälän kosket Markku Suonio
30.9 Espanjan MM-kisat Juha Viista
21.10 Kynäsjoki Reijo Viljanen
18.11 Lohenkalastus Orklalla Veli-Matti Saksi
3.4. Nuorisoillat
28.1. Aloittelijan välineet Tommi Eskonen
25.2. Mysis-perhon sidonta Erkki Paija
22.4 Perhonsidonta Juuso Koskinen
23.9. Miten aloitan perhosidonnan Erkki Paija
25.11. Perhonsidonta Juuso Koskinen
3.5. Muut kerhoillat
18.2 Videoiden katselu
11.3 Aikuisten sidontakilpailu
18.3 Nuorten sidontakilpailu
25.3 Vaparakennuksen teoria Juha Viista
29.4 Kevätkokous
2.9 Suomustusilta
28.10 Syyskokous
16.12 Tietokilpailu ”tinselit tutuiksi” Tommi Eskonen

6.5 opeteltiin perhonheittoa Mältinrannassa sekä suoritettiin taitomerkkejä tarkkuusheitossa ja 27.5 perhonheittoa harjoiteltiin Pyynikillä. Kummatkin tapahtumat veti Seppo Peurala.

4 Sidontajaos

Vuonna 2003 sidontajaos kokoontui säännöllisesti sunnuntaisin kerhohuoneella klo 16. Vuosi aloitettiin aloittelijoiden ohjauksella, minkä jälkeen keskityttiin kalastusperhojen sidontaan lohelle, taimenelle ja kirjolle. Syyskaudella sidottiin kalastusperhoja ja perehdyttiin kilpasidoksien saloihin. Perhonsidontaan perehdyttiin mm. Tommi Eskosen (3), Mika Oraluoman, Ilkka Vesan (3), Lauri Syrjäsen (2), Jouko Ojanperän, Tapio Sävilammin (2), Jari Jamalaisen, Timo Vatajan, Heikki Rantasen, Tommi Koskisen ja Erkki Paijan johdolla.

5. Koulutus- ja kurssitoiminta

Yhdistyksen jäsenistölle tarjottiin koulutusta luento- ja sidontailloissa, sekä kahdessa heittotapahtumassa samoin kalastustapahtumien yhteydessä. Sidontajaos järjesti aloitteleville sitojille intensiivikurssin 12., 19. ja 26.1 kerhohuoneella. Vaparakennusta opiskeltiin 29.3. – 30.3. kerhohuoneella Juha Viistan ja Allan Peuralan vavanrakennuskurssilla. Tenon lohiretken yhteydessä osallistuttiin Lauri Syrjäsen lohenkalastuskurssiin.

6. Kirjastotoiminta

Kirjastonhoitajana toimi Juha Viista. Jäsenistön käytössä oli 218 kirjan, 176 videon ja 5 CD-rompun kirjasto. Lainauksia tehtiin 21 kirja- ja 84 videolainausta.

Lehtiä oli tilattu viisi kotimaista ja kahdeksan ulkomaista.

7. Nuorisotoiminta

Nuorisolle opetettiin perhonsidontaa säännöllisissä nuorisoilloissa sekä sidontajaoksen toimesta.

Nuorten kalaretki suunnattiin 10.5 Kynäsjoelle ja nuoria osallistui myös Nykälänkosken ja Kituskosken kalaretkiin, kävipä joku Langinkoskellakin.

Yhdistyksemme, yhdessä Pohjois-Hämeen kalamiespiirin ja Suomen Metsästys- ja kalastajaliiton kanssa, osallistui valtakunnalliseen Kaverin Kanssa Kalaa – kampanjaan, joka oli tarkoitettu peruskoulun 5 – 6 luokkalaisille.

8. Kalavedet

Jäsenistön käytössä olevaan Julkujärveen istutettiin kolmessa eri erässä yhteensä noin 320 kirjolohta (304 kg) sekä syksyllä kesän vanhoja taimenen, harjuksen ja siian poikasia 100 kpl kutakin sekä 5 kg noin 300 g taimenia. Kalastuskertoja oli 319 ja kaloja poistui saalistilastojen perusteella noin satakaksikymmentä. Julkujärven kalastuskielto on voimassa vuoden 2007 loppuun.

Yhdistyksellä oli kalastussopimus Pääskylänjoessa tapahtuvaan kalastukseen. Sopimuksen puitteissa lupia myytiin 22 kpl.

Erkki Paija tai hänen varamiehensä ovat osallistuneet Pirkanmaalla toimivien kalastusalueiden kokouksiin yhdistyksemme/SUKL edustajana.

Yhdistyksemme hoitaa Tammerkosken kalastuksen valvonnan yhdessä kaupungin kanssa. Valvojien yhdyshenkilönä toimii Erkki Paija.

Yhdistyksemme osallistui Kintulammen retkeilyalueen suunnitteluun koskien kalastusmahdollisuuksia yhteyshenkilönä Seppo Peurala.

Vuonna 1998 tehtyyn aloitteeseen kalatiestä Tammerkoskeen saatiin kertomusvuonna kaupungilta kielteiseltä vaikuttanut vastaus. Vuolteentorin kaavaan tehtiin muistutus, koska kaava ei huomioinut perhokalastusta.

9. Kilpailutoiminta

9.1. Jäsenten väliset kisat

Jäsenille järjestettiin perhonsidontakilpailut, juniori-sarjan (osallistujia 4) voitti Joni Haapanen, 2. Juuso Koskinen, 3. Ilkka Torhola ja seniori-sarjan (osallistujia 9) 1. Ilkka Vesa, 2. Tommi Koskinen , 3. Tommi Eskonen.

Tarkkuusheittokilpailun voitti Tommi Eskonen, 2. Antero Halonen, 3. Erkki Paija.

Kaksiosaisen Julkujärven kalastuskilpailun voitti Antero Halonen, 2. Ismo Koivula, 3. Kari Sainiola .

Tommi Eskonen palkittiin vuoden perhokalastajana.

9.2. Perhonsidonnan SM-kilpailut

Yhdistyksemme osallistui Kajaanissa pidettyihin perhonsidonnan SM-kilpailuihin kolmella joukkueella eli yhdeksän sitojan toimesta. Juniorisarjassa SM-mestaruuden voitti Joni Haapanen, 6. Juuso Koskinen ja 9. Ilkka Torhola

Yleisessä sarjassa Ilkka Vesa sijottui toiseksi ja Kimmo Johansson kolmanneksi. Lohiperhosarjassa Ilkka oli neljäs ja Joni yllätti seitsemännellä sijallaan.

Joukkuekilpailuissa PPK:n 2. joukkue Joni Haapanen, Mika Oraluoma ja Ilkka Vesa voitti , 1. joukkue oli neljäs ja 3. joukkue kuudes.

9.3. Perhokalastus

Perhokalastuksen SM-karsintoihin osallistui useita seuran jäseniä. Loppukilpailuun Taivalkoskelle selvisi Juha Viista ja Tommi Eskonen. Tommi sijoitus oli kahdeksas.

Parkanossa järjestetyihin nuorten SM-kisoihin osallistuivat Ilkka Torhola, Simo Kangas ja Jaakko Rantanen, huoltajana toimi Erkki Paija. Jaakko oli 8., Simo 12. ja Ilkka jaetulla 13. sijalle.

Kynäsjoen SM-joukkuekilpailussa seuramme joukkue Tommi Eskonen, Juha Viista ja Ismo Koivula oli 12.

Yhdistyksemme järjesti SM – karsintakilpailut Julkujärvellä 29.5.03, joihin osallistui 21 perhokalastajaa eri puolelta Suomea.

Juha Viista osallistui perhokalastuksen MM-kilpailuihin Espanjassa varamiehenä.

10. Kalastusretket

Yhdistys järjesti jäsenistölleen viisi kalastusretkeä.

Kevään retki suuntautui Nykälän koskille 23. – 25. 5. Retkeen osallistui 31 jäsentä, kalaa oli runsaasti ja tilaa vähän.

Perheretki Merikarvianjoelle 14.6 kärsi osallistujien puutteesta.

Lohireissu järjestettiin Ylä-Tenolle 30.6. – 5.7. osallistujia 10, jotka olivat samalla mukana Lauri Syrjäsen lohenkalastuskurssilla. Osallistujista Leif Hakala sai pikkulohen.

Virtain Kituskosket oli varattu seuran jäsenistön käyttöön elokuun 23. – 24.. Kalastusmahdollisuutta käytti hyväkseen 29 jäsentä pidemmän tai lyhyemmän ajan.

Kymijoen Langinkoski oli varattu seuran jäsenistön käyttöön 28.9. Koskella kävi yhdeksäntoista jäsentämme saaden saaliiksi kolme ”hyvänmakuista” lohta, yhden kirjon sekä turvan.

11. Messut

Seitsemännettoista valtakunnalliset perhomessut järjestettiin kaksipäiväisinä, 26. – 27. huhtikuuta Tesoman jäähalleissa. Näytteilleasettajia oli 39 ja kokonaiskävijämäärä oli noin 2800 kävijään.

Esiintymislavalla vieraana olivat Tsekinmaasta Jan Siman rakentelemassa perhoja sekä Veli Autti, joka esitelmöi kansallisperhostamme Nalle Puh’ista, sen synnystä, sidonnasta ja käytöstä kalastuksessa. Mm. Pertti Kanerva, Lauri Syrjänen, Mika Oraluoma, Ilkka Vesa ja Juuso Koskinen sitoivat perhoja kerhon osastolla. Sunnuntaina oli vuoden sitojakilpailun finaali. Messutalkoisiin osallistui yli 60 yhdistyksemme jäsentä. Talkooväelle järjestettiin talkoosauna Julkujärvellä 4.5 , jolloin järvi oli vielä osittain jäässä.

12. Julkaisutoiminta

Yhdistys toimitti aineistoa Perhokalastuslehden messunumeroon.

Seura julkaisi neljä jäsentiedotetta, jotka toimitti Ilkka Vesa. Ilkka myös ylläpiti kotisivuja Internetissä. Käyntejä sivuilla on ollut runsaasti.

13. Muuta

Yhdistyksemme jäsenet ovat toimineet mm. seuraavissa tehtävissä:

Suomen Urheilukalastajain Liitto Ry:n puheenjohtajana toimi Jouko Ojanperä, toiminnanjohtajana Veli Autti ja hallituksen jäsenenä Ismo Koivula. Jouko Ojanperä on jäsenenä Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön SVK:n hallituksessa toimien sen varapuheenjohtajana. Seppo Peurala oli jäsenenä Casting-liiton hallituksessa.

Tampereella 28.02.2004

Johtokunta

Huhtikuun ensimmäiseen kerhoiltaan saimme vieraaksemme Asko Jaakolan. Asko on tunnettu pitkänlinjan Tenon kävijä, hänellä on kokemusta niin ala- kuin ylä- Tenolta ja hän on auliisti jakanut tietojaan mm. tekemällä oppaan Ala-könkäästä ja pitää Perhokalastajan Inari- ja Tenojoki nettisivuja.

Kerhoillassa pohdimme, miksi lohi ottaa perhoon vaikka nousulohi ei syö joessa. Onko kyseessä:
– vanha refleksi
– reviirin puolustaminen

Lohen nousuun vaikuttavat asiat ja mistä lohen löytää.
– joen vesimäärä
– vuoroveden huippu laukaisee nousun alkamisen

Noustessaan lohi ei yleensä ota mutta lepäämään pysähdyttyään sen voi saada nappaamaan. Seuraava otollinen aika on kun lohi ryhtyy puolustamaan kutureviiriään. Vuorokauden aikaa tärkeämpiä tekijöitä lohen ottiin ovat:
– veden korkeus ja sen väri
– sääolot
– ilman ja veden lämpötilat
– ilmanpaine

Lohia saadaan kaikkina vuorokauden aikoina mutta, ilta ja aamutunteja pidetään parhaimpina aikoina ja väitetään että lohi ei ota silloin kuin aurinko paistaa suoraan ylävirrasta sen silmiin.

Veden korkeus ja sen vaihtelut.
– veden nousu tekee lohen levottomaksi, tulva käynnistää usein vaelluksen
– nousevan veden aikana ei lohi juuri ota, tulvan kääntyessä laskuun on lohi otillaan.
– pitkään jatkuva vedenpinnan lasku vähentää lohen ottihaluja.

Ilmanpaineen vaikutus.
– ilmanpaineen vaikutuksesta ei ole tieteellistä näyttöä mutta kokemus osoittaa että ilmanpaineella ja sen muutoksilla on vaikutusta kalojen käyttäytymiseen.

Lohen löytää likimain samoilta paikoilta vuodesta toiseen tosin kevättulvat jonkin verran muokkaavat joen pohjaa. Paikan valintaan vaikuttaa:
– vedenkorkeus ja lämpötila
– energian säästäminen ja veden happipitoisuus

Seisontapaikkoja ovat:
– montut, kivenhuopeet ja sisäkaarteet

Lohen löytämisen lisäksi on tärkeätä että perhon tarjotaan oikeasta suunnasta ja oikeassa syvyydessä. Tarpeen on olla ainakin kelluva, intermediate ja mahdollisesti eritasoisia upposiimoja ja sitten paljon pitkäjännitteisyyttä.

Tenosta ei oteta kaloja vaan kyllä ne saadaan, tietynlainen nöyryys jokea ja saalista kohtaa on paikallaan. Silloin kun on luopumisen aika, tulee luopua, kun väsyttää tulee levätä, lohenkalastus ei saa olla veristä puurtamista vaan nautittava harrastus. Toisilta perhomiehiltä voi myös aina kysyä neuvoa sillä kyllä kysyvälle aina opastusta löytyy. Lohen kalastus Tenolla on kuitenkin aina seikkailu, jossa ollaan mukana vaikka ei itse sattuisi lohta saamaan, eletään tunnelmissa ja kuullaan juttuja….uskoi niihin tai ei.

Paljon tietoa löytyy Askon ylläpitämiltä sivuilta: Perhokalastajan Inari- ja Tenojokisivut. Ne löytää ositteesta
www.kotinet.com/sarvijaakko.

Keväällä kerhoillassa arvuuteltiin Grigori-perhon siipimateriaalia. Arvaukset menivät kaikki ohi, siipi olikin tehty kengurun karvasta.