Arkisto

Nuorten kalastusretki 15.05 suuntautui Karhunkaataja Martti Kitusen maisemiin Kotalaan, tarkemmin Vehmas- ja Koskelankoskelle, kolean sään vallitessa.

Kokoontuminen oli klo 9.00 Kituskosken parkkipaikalla, jossa porukka jaettiin kahtia, osan jäädessä Vehmaskoskeen ja osa meni Koskelankoskelle.

Mukaan oli uskaltautunut 8 nuorta, sekä huoltojoukkoja, lähinnä autonkuljettajina, jotka ottivat osaa myös kalastukseen. Koskien vaihto sovittiin klo 13.00 jolloin pidettiin myös ruokatauko Koskelankoskella.

Vettä koskissa oli runsaasti ja se haittasi kahlaamista varsinkin Vehmaskoskella koska rannat olivat kovin pusikkoiset.Vehmaskosken sillan yläpuolinen niska oli ainoa paikka josta napsahti 43 cm Taimen J.Liinamaan perhoon aivan rannan tuntumasta, saantipelinä valk. Tinseli.Muu joukko ei saanut hyvästä yrityksestä huolimatta tärppiäkään. Koskelankosken porukan oli tyytyminen muutamaan säynävään ennen ruokataukoa. Makkaranpaiston ohessa oli mukava kypsytellä Taimenta nuotion loisteessa, kalaretkellä kun oltiin.

Koskelankoskella vettä oli juuri sopivasti sekä kahlaamiseen, että rannaltaheittoon ja tilaa oli suurellekin joukolle kalastaa, sillä kosken jokainen paikka oli hyvin kalastettavissa, vain pieniä osuuksia missä joutui turvautumaan rullausheittoon. Ahti ei vaan ollut antelias, sillä iltapäivällä ei saatu yhtään kalaa siiman päähän.

Puheenjohtajakin poikkesi perheineen koittamassa onneaan, mutta ilman tulosta. Onneksi sentään eväät tuli syötyä nuotion loisteessa.Vehmaskosken porukka hyytyi jo kolmen aikoihin lopettamaan,Koskelankosken porukka jaksoi yrittää kuuteen asti. Sihteeri Tuulikki kartutti myös heittotaitojaan ahkerasti, kala vain puuttui.

Nuorten kalastusintoa ei voi moittia, sillä turhia taukoja ei liioin pidetty. Eiköhän kesän mittaan kalojakin tartu perhoon. Paluumatkalle lähdettiin vesikuuron saattelemana, poikettiin myös katsomassa kunnostettua Herraskoskea Virroilla.

Perinteinen kalastustapahtuma nuorille järjestettiin Julkujärvellä 6.5.2004.

Tapahtuma alkoi kello 17.00. Paikalle saapui muutamia innokkaita, tiedonjanoisia nuoria. Nuoria opasti runsas joukko kerhon omia kokeneita perhokalastajia. He kiinnittivät erityistä huomiota heittotekniikoihin, perhon valintaan ja eritoten järviperhokalastuksen yksinkertaisiin ja tehokkaisiin kalastusnikseihin. Opetus taisi mennä perille?

Opettajat korostivat, että perhojen valinnalla ja uittamisella on suuri merkitys kalansaannissa. Heti, kun oikea perho ja heittotekniikka löytyivät, alkoi myös nuorista kalastus tuntumaan kalastukselta. Kaikilla paikalla olleilla nuorilla oli lukuisia tapahtumia ja lähes jokainen nuori sai itselleen mukavan kotiin viemisen, kirjolohen. Viimeisimmät nuoret poistuivat hymyssä suin Julkujärveltä vasta yhdeksän jälkeen.

Kiitokset kaikille osallistujille ja eritoten opettajille, sain kerättyä itsellenikin lukuisia vinkkejä. Ei sitten muuta kuin aurinkoista kesää ja kireitä siimoja kaikille!

Perinteen mukaan tarkkuusheittokilpailu pidettiin 4.5. illanedellä Mältinrannassa.

Olosuhteet olivat tapahtumalle hyvät päiväsen sateen tauottua eikä tuulikaan pahemmin haitannut. Tarkkuusheiton jälkeen yritettiin pituusheittoa, mutta käytössä oleva tila osoittautui aivan liian pieneksi lähes 60 m heitoille.

Osallistujia eikä katsojia ollut tungokseen asti.

Tulokset:

1. Tommi Eskonen 20 + 30 = 50 p (4.30)
2. Juha Viista 15 + 20 = 35 p (2.10)
3. Ismo Koivula 20 + 15 = 35 p (2.45)
4. Antero Halonen 15 + 15 = 30 p (3.15)
5. Erkki Paija 15 + 5 = 20 p (2.11)
6. Martti Pautamo 5 + 15 = 20 p (2.50)
7. Timo Määttä 0 + 15 = 15 p (1.55)
8. Jari Jamalainen 5 + 0 = 5 p (3.00)

Kerhon perinteisissä sisäisissä sidontakilpailuissa yleisen sarjan voittajaksi selvisi Joni Haapanen ja juniorisarjan Eetu Aikarinen.

Kilpailijoita Yleisen sarjan mittelössä oli 11 ja Juniorisarjassa ainoastaan 1, mikä on hiukan huolestuttavaa. Toivottavasti jatkossa osanottajamäärä junnusarjassa ei ainakaan vähene.

Palkintojenjaossa kevätkokouksessa sattui valitettava kömmähdys yleisen sarjan kolmannen sijan suhteen, johtuen inhimillisestä yhteenlaskuvirheestä. Näyttää päässälaskutaito ihmisiltä ruostuvan näin taskulaskinten aikakaudella.

Tässä kuitenkin viralliset tulokset:

Yleinen sarja:

1. Joni Haapanen 109 pistettä
2. Mika Oraluoma 95 pistettä
3. Ilkka Vesa 93 pistettä
4. Pasi Ahokas 89 pistettä
5. Tommi Koskinen 86 pistettä
6. Tero Ojala 85 pistettä
7. Petri Järventausta 82 pistettä
8. Risto Vekara 76 pistettä
9. Heikki Rantanen 47 pistettä
10. Ismo Koivula 41 pistettä
11. Leif Hakala 40 pistettä

Nuorten sarja:

1.Eetu Airikainen 65 pistettä

Kerhoiltaan 6.4.2004 saapuu pohjoisen lohenkalastaja Asko Jaakola kertomaan niksejään lohenkalastukseen. Lisätietoja löytyy Askon kotisivuilta.

Sidontajaoksessa sunnuntaina 28.3.2004 Heikki Anttonen tulee kertomaan ja sidotuttamaan Pompero -pintaperhon lohelle. Lisätietoja löytyy Heikin kotisivuilta www.mrpompero.com

Tänäkin vuonna Pirkanmaan Perhokalastajat tekee lohenkalastusretken Ylä-Tenolle ja Inarinjoelle heti juhannuksen jälkeisellä viikolla. Kuten aiemminkin, retkeläisillä on mahdollisuus osallistua Lauri Syrjäsen vetämälle lohenkalastuskurssille jossa on tarjolla vuosien ja taas vuosien kokemukseen perustuvaa tietoa parhaista paikoista, olosuhteista, joella käyttäytymisestä, perhon valinnasta ja sidonnasta sekä muista mahdollisista lohenkalastukseen liittyvistä asioista.

Majoitus on varattu maanantaiaamusta viikoksi eteenpäin kahdeksan hengen mökissä josta löytyy mm. vuodevaatteet, hyvin varustettu keittiö ja sauna. Majoituksen hinnaksi on varmistunut 130 € viikolta henkeä kohti sisältäen aamiaisen. Majoittujien enimmäismäärä on kahdeksan henkeä ja vielä on muutama paikka vapaana.

Matkat Karigasniemelle kukin hoitaa parhaaksi katsomallaan tavalla, samoin kuin kalastusluvat. Teno- ja Inarinjoen rannaltakalastuslupa maksoi 20 €/vuorokausi vuonna 2003. Norjan puolelta kalastettaessa tarvitaan lisäksi Norjan valtion kalastuskortti. (n. 200 NKr).

Alustavat ilmoittautumiset kerätään huhtikuun alkuun mennessä kerholla olevaan listaan, tai suoraan reissutirehtööri Pekka Palomäelle (p. 040-522 1067, tai sähköpostilla pekka.palomaki@pirkanmaanperhokalastajat.fi). Toukokuulla varmistetaan sitovat ilmoittautumiset josta ei ole enää perääntymistä.

Edellisvuosien kokemuksista löytyy kirjallista ja kuvallista materiaalia seuran www-sivuilta. Saalista emme voi varmasti luvata (vaikka sitä joka vuosi onkin saatu) mutta upeita maisemia, valoisia öitä, hyvää seuraa ja paljon oppia lohenkalastustieteestä ainakin on tiedossa.

Valtakunnallinen kevään kohokohta lähestyy kohisten. Perhokalastajien kokoontuminen ja messukävijöiden tyytyväisyys edellyttää jälleen seuralaisten osallistumista talkoisiin sekä toimitsijatehtäviin. Tarpeeksi isolla porukalla homma sujuu leikiten ja hyvästä seurasta nauttien.

Messujen pystytystalkoot aloitetaan tuttuun tyyliin edeltävänä iltana, perjantaina 16.04 klo 16 Tesoman jäähalleilla. Purkutalkoot laitetaan pystyyn heti messujen sulkeuduttua, sunnuntaina 18.04 klo 16. Talkooväelle on tarjolla kahvia ja evästä.

Pirkanmaan Perhokalastajien omalle osastolle, arvanmyyntiin, lasten ongintaan, sidontakouluun sekä ovimiestehtäviin yms. tarvitaan lukuisia toimihenkilöitä. Jokaiselle työpisteelle on oma vastuuhenkilönsä, joka sopii työvuoroista porukan kesken. Toimitsijat sekä talkoolaiset saavat entiseen tapaan ruoka- ja kahvitteluliput seuran puolesta kuten myös vapaaliput messuille. Messumainosten saavuttua toivotaan myös jäsenistön apua niiden jakelussa esim. työpaikkojen yms. Ilmoitustauluille.

Erillistä listaa messutöihin ilmoittautumiseksi ei kerhohuoneen ilmoitustaululle laiteta. Tehokkain tapa on itse kunkin houkutella itsensä ja kaverit mukaan.

Messuväelle on ansaittu talkoosauna eväineen tuttuun tapaan Julkujärvellä, välittömästi Julkujärven kalakisan jälkeen 11.5, n. klo 20.00.

Ottakaa itse yhteyttä vaikkapa alla mainittuihin henkilöihin, ellei messutoimikunnan tummapukuinen mies ole vielä käynyt ovellanne. Yhteydenotot onnistuvat myös messujen nettisivujen kautta, www.perhomessut.fi. Tehdään porukalla upea tunnelma messuviikonlopuksi.

Pekka Palomäki (040-522 1067)
logistiikka, talkoot

Pasi Salonen (040-829 8247)
talkoot, pelastussuunnitelma

Seppo Peurala (050-911 0340)
messuisäntä

Matti Koskenniemi (0400-342 779)
kerhon osasto

Nuorille järjestetään 10.6.2004 kalastustapahtuma Tammerkoskella.

Tapahtuman tarkoituksena on opettaa nuorille perhokalastusta. Kokeneemmat kalastajat antavat juuri sinulle vinkkejä Tammerkosken perhokalastukseen Tammerkoskella ja hyviin kalapaikkoihin liittyvissä asioissa.

Kokoontuminen tapahtuu Frenckelin piipun juurella 17.30, josta lähdetään tutustumaan paikkoihin.

Tätä erinomaista tilaisuutta tutustua läheisesti Tammerkosken kalastukseen ei kannata jättää käyttämättä, jos suinkin on vain maisemissa.

Tänä vuonna nuorten kalaretki ja perheretki järjestetään yhteisretkenä. Päivän mittainen retki suuntautuu Vehmas- ja Koskelankoskille 15.5.2004.

Retken tarkoituksena on opettaa ja neuvoa nuoria sekä tutustuttaa perheen pienimmät koskikalastukseen. Seura hoitaa kalastuslupamaksut, joten sinun ei tarvitse huolehtia kuin eväät omaan tarpeeseesi ja tietysti perhokalastusvälineet.

Retkelle pääset mukaan kirjoittamalla nimesi ja puhelinnumerosi kerhohuoneen ilmoitustaululle ilmestyvään listaan. Jos et ehdi ilmoittautumaan kerhohuoneelle pistä sähköpostia Koivulan Ismolle (ismo.koivula@pp.inet.fi). Lähtöajasta sovitaan tarkemmin, kun tiedetään, kuinka moni on lähdössä. Tervetuloa kaikille halukkaille hankimaan mainioita vinkkejä ja rutkasti kokemusta sekä mahdollisesti myös maukas paistikala.

Mika Äikäs kertoo mielipiteitään ja näyttää käytännössä, kuinka hänen mielestään otsikon mukaisen yhdistelmän tulee toimia.

Aika: keskiviikko 14.4.2004 klo 17.00
Paikka: Tammerkosken niska Tampellan puoli rautatie ja maantiesillan välinen alue

Auton voi jättää Syssyn sulkapallohallin vieressä olevalle parkkipaikalle mistä pääsee kävellen esittelypaikkaan.

Perhon tarina alkoi viitisen vuotta sitten. Tilasin eräältä farmarilta emun höyheniä. Laitoin tilauskirjeeseen 50 markan setelin ja pyysin lähettämään koko rahalla erilaista höyhenmateriaalia. Paluupostissa tuli sellainen pussillinen emun höyheniä, että jouduin jakelemaan niitä tutuille, kun en keksinyt kaikelle käyttöä.

Aikani erilaisia omituisuuksia väänneltyäni keksin kokeilla kivikopan tekoa emusta. Ja hyvähän siitä tuli – peräti ottiperho…

Olen tehnyt erilaisia versioita, joista kaksi on ollut yli muiden: #12-14 LW-tuplalohikoukkuun tehty merirautuversio sekä pitkävartiseen #8-10 tehty perinteisempi malli, joka on kelvannut sekä kirjolohille että taimenille – erityisen kiinnostuneita ovat olleet harjukset. Lohikin sen on kelpuuttanut.

Sidonnaltaan emukoppa on niin helppo, että tumpelotkin siitä selviävät, sillä materiaaleja ei liiemmin tarvita:

Resepti:

koukku: ks. yllä
painotus: rautuversio painottamaton, yleisversiot täysin painottamattomista heavyweight-versioihin…
lanka: ruskea tai harmaa
pyrstö: fluorikeltainen tai –vihreä chenille, villalanka tms.
jalat: peltopyytä, riekkoa, teertä tai kirjavaa kanaa pari kierrosta
ruumis: 1 emun höyhen

Sidontavaiheet:

1. painotus tarvittaessa
2. kiinnitetään pyrstö
3. kiinnitetään ja kierretään jalkojen häkilähöyhen paikoilleen
4. emuhöyhen kiinnitetään koukulle tiukasti tyvipäästään koukun mutkaan saakka; häkilän kärki näyttää taaksepäin. Lanka jätetään koukun mutkaan
5. kierretään häkilä ensin kohti koukun silmää ja sitten uudestaan koukun mutkaan
6. kierretään lanka kohti silmää ja sitten takaisin mutkaan. (tässä vaiheessa voi kiinnittää ja katkaista langan seuraavan vaiheen helpottamiseksi, mutta jatko onnistuu vaikka lanka olisikin paikoillaan)
7. leikataan emusiikaset lyhyiksi ja muotoillaan runko maun mukaan
8. jäljelle jäänyt tumma ja karkea häkilän kärkiosa kierretään melko tihein kierroksin kohti koukun silmää ja kiinnitetään sidontalangalla
9. päätellään lanka koukun silmän taakse
10. leikataan tummat siikaset niin, että jäljelle jää lyhyt sänki

Kalastus:

Harjuksille perho on kelvannut sekä perinteisesti larvastamalla että poikkivirtaan heittäen ja antaen sen mennä vapaasti viran mukana. Yleensä tämä perho on ollut perukkeen kärjessä ja sivuperukkeessa on ollut kuulapää tai vastaava tuhdimmin painotettu perho. Usein otti on tullut siinä vaiheessa, kun siima alkaa oieta rannan suuntaiseksi ja kun tekee siinä vaiheessa vielä pari pikku nykäystä..

Meriraudut ovat ottaneet poikkivirtaan heitettyyn perhoon, joka on saanut mennä vapaasti. Muutaman sekunnin välein kannattaa tehdä pari terävää nykäystä.

Paria lohtakin on tullut väsyteltyä emukopalla. Tosin nämä versiot ovat yleensä olleet rautumalleja suurempia (#6-10). Varsinkin yksi lohi oli ikimuistoinen. Kalastelin yksikätisellä kutosen kymppijalkaisella vavalla, kun hieman raavaamman oloinen ’rautu’ tempaisi vavan kaarelle ja jäi juromaan akanvirran reunan monttuun. Seuraavan reilun vartin aikana kala veti pariin otteeseen pohjasiimoille ja koko ajan luulin väsyttäväni ennätysrautuani. Kun sitten näin kalan, nielaisin pari kertaa havaitessani arviolta reilun nelikiloisen lohen. Peruke oli .20 ja siinä oli pari solmuakin. Mukana oli vain taimenhaavi. Rannan kivet olivat niin suuria, ettei vetämistä rannalle voinut edes haaveilla. Oli pakko väsytellä lohi mahdollisimman perusteellisesti. Kun sitten kala alkoi kypsyä, kahlasin kaikkein hidasvirtaisimpaan ja melko syvään kohtaan ja aloin pumpata kalaa sisään. Ensimmäisellä yrityksellä totesin, ettei kala mahdu haaviini, mutta pakko oli yrittää uudelleen. Sain sen haavin päälle – ja juuri kun aloin nostaa haavia ylös, lohi irtosi, ui selällään hitaasti alavirtaan, kääntyi oikeaan asentoon ja heilautti pari kertaa pyrstöllään hyvästiksi… Jos olisin toiminut järkevästi, olisin tietenkin nostanut sen pyrstöstä.

Melkein harmitti, mutta vielä enemmän olisi harmittanut, jos se olisi ollut ennätysrautu…

Julkujärven kalakisan ensimmäinen osa järjestetään tänä vuonna poikkeuksellisesti tiistaina 11.05.2004. Kilpailu alkaa kello 18 ja päättyy kello 20.

Kilpailussa jokainen kalastaja kalastaa neljä 30 minuutin jaksoa nonstoppina. Seuraavalle poolille voi siirtyä jo ennen jakson päättymistä, mutta kalastuksen saa aloittaa vasta merkkivihellyksestä.

Välineet: vavan maksimipituus 12 jalkaa, korkeintaan kolme väkäsetöntä perhoa, joiden minimietäisyys (koukun silmästä koukun silmään) 50 cm. Kaikki kalat on haavittava ja mittauksen jälkeen vapautettava varovasti. Siiman oltava tehdastekoinen ja täysimittainen (ampumapäät eivät ole sallittuja). Vapa/kelayhdistelmiä saa olla koottuna haluttu määrä (varavavoissa siima pitää olla kelalla ja alin perho kiinnitettynä koukunpitimeen (tai vastaavaan). Perhoissa saa olla näkyvänä painotuksena yksi korkeintaan 4 millin kuula (pujotettu koukkuun kuulassa olevasta reiästä).

Poolien arvonta ja sääntöjen kertaus kello 17.30, jonka jälkeen siirrytään aloituspoolille.

Ennakkoilmoittautuminen pakollinen joko listaan kerhon ilmoitustaululle tai suoraan Juha Viistalle (040 7372 011 tai juha.viista@suomi24.fi) viimeistään sunnuntai-iltana 09.05.2004.

Kilpailun voittajalla on oikeus osallistua Seurajoukkueiden SM-perhokalastuskilpailuun Koirajärvellä 19.-20.06.2004 Pirkanmaan Perhokalastajat ry:n joukkueessa.

Seuran tämänvuotinen vaparakennustempaus järjestetään kerhohuoneella 27.-28.03.2004. Aloitamme lauantaina kello 9 ja jatkamme iltapäivälle, kunnes joka vapaan on saatu korkit ja kelakiinnikkeet paikoilleen.

Sunnuntaina aloittelemme kesäaikaan siirtymisen vuoksi kello 10 ja teemme sidokset mahdollisimman pitkälle. Loput sidokset ja lakkaukset tehdään kotiläksyinä. Pöly- ja säilytysongelmien vuoksi vapoja ei voi lakata eikä jättää kerhohuoneelle kuivumaan.

Paikalla on myös Peuralan Allan erikoistyökaluineen. Liimat ja lakat on tilattu yhteistilauksen yhteydessä ja perin niistä sopivan korvauksen.

Kaikki vaparakennuksesta kiinnostuneet ovat tervetulleita katsomaan, miten helppoa perhovavan teko voi olla.

Kaksinkertainen perhokalastuksen Suomen mestari Harri Hytönen saapuu tiistaina 10. helmikuuta kerholle esittelemään kisa- ja suosikkiperhojensa sidontaa ja käyttöä.

Laskuvarjohäkiläisen Goddard Caddiksen tarina kohdallani alkoi 90-luvun alussa, jolloin eräänä elokuun iltana tutuistuin ensimmäisiä kertoja koskikalastukseen Herraskoskella. Vesiperhoset parveilivat koskella varsin runsaina ja joki tuntui olevan täynnä niiden perässä hyppiviä pienehköjä taimenia, jotka kuitenkin järjestelmällisesti välttelivät pyydyksiäni.

Samaan aikaan joella kalasteli myös Nyblomin Janne isänsä kanssa ja harmikseni huomasin heidän koukuttavan kaloja tämän tästä. Janne ilmeisesti huomasi vähemmän menestyksekkäät yritykseni ja illan tummetessa neuvoi kokeilemaan laskuvarjohäkiläistä peurankarvarunkoista pintaperhoa. Sellaisella sitten sainkin lopulta koukutettua pari hieman alamittaista taimenta ja uusi (=ensimmäinen) luottoperho oli löytynyt. Siitä asti Laskuvarjohäkiläinen Goddard Caddis on ollut ylivoimaisesti tehokkain pintaperhoni kalapaikasta ja -lajista riippumatta. Luottamus on ehkäpä liiankin vahva, joka näkyy siinä että muiden mallien kokeilut ja kulloinkin esiintyvien hyönteisten jäljittely ovat jääneet liian vähälle.

Käyttämäni versio Goddardista eroaa Nyblomin ?Caddiksestä? lähinnä kosmeettisesti; häkilän väri on vaihtunut grizzlyyn ja eturuumiseen minulla on tapana dupata jäniksenkarvaa lisämausteeksi. Olennaista sidonnassa ei mielestäni olekaan häkilän värisävy, vaan koko perhon yleinen muoto ja olemus. Rungosta ei kannata sitoa tiukkaa ja paksua kuten usein etenkin ulkomaalaisissa lehdissä tapaa nähdä, vaan ennemminkin harvahko ja kohtalaisen hoikka. Tarkoituksena kun on jäljitellä vesiperhosta (sekä koskikorentoja…), eikä ruokintaraetta!

Koukku: #12 Tiemco 5212
Runko: vaaleanharmaa peurankarva
Laskuvarjohäkilä: grizzly kukko
Eturuumis: jäniksen naamaa dupattuna

Yleistä

Vuosi 2004 on seuran 28. toimintavuosi. Kesäkalastuskauden ulkopuolella toiminnan runkona ovat säännölliset kerhoillat tiistaisin sekä sidontajaoksen kokoontuminen sunnuntaisin Kortelahdenkadun kerhohuoneistossa. Kerhohuoneella pidetään myös seuran sääntömääräiset kevät- ja syyskokoukset.

Seuran hallitus kokoontuu tarvittaessa, kuitenkin vähintään neljä (4) kertaa vuodessa.

Ohjelmalliset kerhoillat

Kerhoilloissa tunnetut henkilöt luennoivat perhokalastukseen liittyvistä aiheista ja kerran kuussa järjestetään perhonsidontailta seuran ulkopuolisen ohjaajan johdolla. Seura järjestää myös heittotaitoa, kalastuskohteita sekä perhonheitto- ja sidontavälineistöä koskevia esitelmätilaisuuksia uudistettuja esitysvälineitä hyödyntäen. Kerhoiltojen ohjelmaan kuuluu myös vapaamuotoista keskustelua ja jäsenistön käytössä on laaja perhokalastukseen liittyvien videoiden, kirjojen ja lehtien kirjasto. Keväällä järjestetään ohjattu vaparakennustapahtuma.

Seuran kalastusretkien yhteydessä annetaan opastusta perhokalastustekniikoista.

Sidontajaos

Sidontajaos kokoontuu sunnuntai-iltapäivinä. Kokoontumisessa kehitetään jäsenistön taitoja perhonsidonnassa ja tietoja perhonsidontamateriaaleista huomioiden sekä kilpailu- että kalastussidokset seuran jäsenien ohjaamana.

Sidontajaos järjestää aloitteleville sitojille viikonloppukurssin.

Heittojaos

Jaos kehittää jäsenistön heittotaitoa sekä casting-toimintaa. Keväällä järjestetään heittotapahtuma Mältinrannassa. Jaos järjestää myös heittotaitomerkin suoritustilaisuuksia. Heittoharjoittelua järjestetään jäsenistön tarpeen mukaisesti. Jaos järjestää yhteistyössä Suomen Castingliiton kanssa perhon tarkkuusheittokilpailut Perhomessujen yhteydessä, joihin pyritään saamaan mukaan Suomen parhaat tarkkuusheittäjät.

Video- ja kirjastotoiminta

Kirjastoon hankitaan lisää videoita (DVD), kirjoja ja CD-romppuja jäsenten lainattavaksi.

Kerhoilloissa luettavaksi tilataan seuraavat lehdet: Flyfishing Journal (USA), Flyfisherman (USA), American Angler (USA), Sportfiske(S), Flugfiske i Norden (S), Fly-Fishing and Fly-Tying (ENGL), Troutfisherman (ENGL), Trout&Salomon (ENGL) Urheilukalastus, Perhokalastus, Pohjolan Perhokalastaja, Erä, Metsästys ja Kalastus.

Tiedotus- ja julkaisutoiminta

Seura ylläpitää WWW-kotisivuja osoitteessa www.pirkanmaanperhokalastajat.fi/. Tiedoitusta jäsenistölle kehitetään kotisivuilla, joista tulostetaan jäsentiedote jäsenille vähintään neljä (4) kertaa vuodessa.

Seuran toiminnasta tiedoitetaan myös kerhohuoneen ilmoitustauluilla.

Seura osallistuu keväällä 2004 Perhokalastus ? lehden messuliitteen valmistamiseen.

Kalavedet

Seuran jäsenillä on mahdollisuus kalastaa Julkujärvellä pääasiassa kirjolohta. Järven kalastoa pyritään kehittämään monipuolisemmaksi.

Pääskylänjoen sopimusta jatketaan, mikäli se on kohtuudella mahdollista.

Seura etsii aktiivisesti jäsenistölleen kalastuskohteita Pirkanmaalta sekä kehittää Tammerkosken kalastusta yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa.

Seura pyrkii parantamaan kalastusmahdollisuuksia osallistumalla kalastusaluetoimintaan sekä kehittäämään yhteistyötä Pirkanmaalla TE- ja Ympäristökeskuksen sekä kalatalouskeskuksen kanssa.

Nuorisotoiminta

Seura järjestää kesäkalastuskauden ulkopuolella kerran kuukaudessa ohjatun nuorisoillan kerhohuoneella. Iltojen ohjelma laaditaan nuorten toivomusten mukaisesti.

Seura järjestää aloittelijoiden kalastustapahtuman Julkujärvellä sekä opastusta Tammerkosken kalastuksesta.

Seura osallistuu yhdessä muiden alueen kalastusjärjestöjen kanssa nuorille suunnattuihin kalastustapahtumiin.

Seura järjestää nuorisolle oman kalastus- ja koulutusmatkan kalaisan virtaveden ääreen.

Kilpailutoiminta

Seura järjestää jäsenilleen perhonsidonta-, perhokalastus-, tarkkuusheitto- ja tietokilpailut. Kolmen ensinnä mainitun kilpailun yhteistuloksen perusteella valitaan Vuoden Perhokalastaja.

Seura tukee ja kannustaa määrärahojen puitteissa jäsenten osallistumista SM-tason perhokalastus-, perhonsidonta- ja tarkkuusheittokilpailuihin sekä osallistuu usealla joukkueella perhokalastuksen SM-joukkuekilpailuun.

Seura anoo vuoden 2004 SM-perhokalastuksen karsintakilpailua Julkujärvelle sekä järjestää vuoden 2004 Perhonsidonnan SM-kilpailut Tampereella 13.-14.11.2004.

Kalastusmatkat

Seura järjestää keväällä 28.-30.5.2004 jäsenistölleen kalastusmatkan Äyskoskelle. Retkellä seura kustantaa majoituksen ja kalastuksen.

Loppukesälle seura vuokraa jäsenistön käyttöön Kituskosket tai jonkun muun sopivan taimenkosken.

Syksyllä seura vuokraa jäsenistön käyttöön kalastusmahdollisuuden Kymijoen Langinkoskella.

Viikolla 0427 seura järjestää jäsenistölleen lohenkalastusmatkan Ylä-Tenolle, missä on mahdollisuus osallistua lohenkalastuskurssiin. Osallistujat vastaavat itse kustannuksistaan.

Matkoilla annetaan opastusta kalastuksesta ja kalastukseen liittyvistä käyttäytymissäännöistä yms.

Perhomessut

Seura järjestää 18. perhokalastusmessut Tampereella Tesoman jäähalleissa 17.-18.4.2004.

Tampereella 14.10.2003

Johtokunta

Esittelen tämän perhon lähinnä yleisön pyynnöstä. Jokaiseen perhoon liittyy oma tarinansa, niin myös tähän.

Valitettavasti en tarkalleen muista koska Pohjimmainen syntyi, mutta se on kuitenkin ns. kultakauden tuotoksiani 80-luvulta, jolloin vielä oli runsaasti aikaa ja perhoja syntyi paljon. Kerhon Pistojoen reissulla 90-luvun taitteessa Keskisen Antti sai neljänkilon järvilohen hieman vastaavalla perholla, jonka sittemmin esiteltiin UK- tai PK-lehdessä Punakoneena. Antin perhon punamusta kokonaisuus muistutti melkoisesti rasiani nurkassa lymyillyttä perhoani, joten siihen kiinnittyi positiivisia odotuksia.

Itse olen kalastanut rippikouluikäisellä perhollani vain kerran. Kauan tämä uniikkikappale sai rauhassa levätä täpötäydessä rasiassa. Siiman päähän se pääsi vasta kerhon viimesyksyisellä Langinkosken reissulla ja silloinkin vähän sattumalta. Olin edellisellä laskulla saanut yläpoolin alamutkasta tartutettua lohen, mutta se irtosi nopeasti. Pienen kaksihaaraisen perhon toinen koukku oli poikki. Seuraavaa laskua varten piti vaihtaa ehjä perho. Jaakko-poikani sai jälleen osallistua kalastukseen valitsemalla sopiva perho. Ainoana ohjeenani oli, että seuraava perho voisi ehkä olla saman tyyppinen pienehkö perho. Asiantunteva valinta päätyi vääjäämättömästi tähän varsin vaatimattoman näköiseen pahnan pohjimmaiseen perhoon. Seuraavalla laskulla samassa mutkassa tapahtui. Parin heiton ja parin hermostuneen möyräisyn jälkeen reilu 2,5 -kiloinen lohi vihdoin tarttui ja pysyi tällä kertaa…

Pohjimmainen

Koukku: Partridge single salmon lw 6 tai 4
Sidontalanka: Ruskea
Pyrstö: 6 kultafasaanin tippet-siikasta
Kierre: Ohut litteä kuparitinseli
Runkohäkilä: Lyhyt harmaa kukko puolen rungon matkalle
Runko: Musta silkki
Kurkkuhäkilä: Haalean punaiseksi värjätty tavi
Siipi: Punaiseksi värjätty talviorava (melko pitkä ja ohut)
Pää: Ruskea sidontalanka

Miksi kala sitten kiinnostui juuri tästä perhosta? Mahdollisia syitä lienee ainakin kolme.

1) Intermediate-siima

• Oikea kalastusnopeus ja ?syvyys.

2) Kiinteä solmu ja suhteellisen vahva peruke

• Perhon kokoon nähden vahva (0,40 mm) peruke ja kiinteä Tenon solmu uittavat perhoa virrasta poikkeavasti. Perholla on siis ”oma tahto”, joka ärsyttää kala.

3) Perhon kokoluokka, intensiteetti (materiaalikylläisyys) ja värimaailma olivat kohdallaan.

• Ilmeisesti perhonvalinta oli pääpiirteiltään kohdallaan, koska edellinenkin otti oli tapahtunut punamustaan pikkuperhoon (nro 8 pronssinen 2-haaara). Ehkä niukalla sidonnalla voi hieman kompensoida suurempaa koukkukokoa.

Nyt kun on omakohtaista näyttöä perhon toimivuudesta, niin voinen luvata, että Pohjimmainen tulee löytymään perhorasiastani jatkossakin.

Kilpailut pidetään totutun mukaan maaliskuun alkupuolella kerhohuoneella. Sidonta alkaa kello 18.15. Syksyllä 2004 seuramme järjestää SM-sidonnat ja näissä sisäisissä kisoissa on edustuspaikat kotikisoihin jaossa.

Aikuisten kisat ovat 9.3. Kisojenyksi mielenkiintoinen seurattava on nourten sarjassa menestyneiden sitojien siirtyminen aikuisten joukkoon. Pystyvätkö nämä uudet kyvyt haastamaan vanhat tekijät? Tulosluettelon häntäpäässä jännitetään ehtiikö Rantasen Heikki ajoissa kisapaikalle. Mikäli Heikki myöhästyy ja häneltä jää 1½ perhoa sitomatta, Ismo ei ehkä ole viimeinen.

Junioreiden kisat 16.3. ovat avoimet tuloksiltaan, koska koko Kajaanissa tänä vuonna SM-sidonnoissa ollut junnuporukka on vanhentunut sarjasta ulos.

Jouni Rauha kävi kerholla esitelmöimässä lohenkalastuksesta 2. joulukuuta 2003. Hän tiivisti oman lohenkalastusfilosofiansa ”kymmeneen käskyyn”.

1. Keskity kalastukseen
2. Opettele heittämään
3. Panosta välineisiin
4. Reagoi muutoksiin
5. Valitse perhosiima oikein
6. Älä vaihda perhoa turhaan
7. Kalasta heitto loppuun
8. Älä kalasta liian hitaasti
9. Suunnittele kalastuksesi
10. Kahlaa järkevästi